Uusi arvio paljastaa: Nykytoimet eivät riitä pysäyttämään maailman metsien häviämistä vuoteen 2030 mennessä

Vuosi sitten Glasgow’n ilmastokokouksessa jopa 145 valtiota sitoutui julistuksessaan pysäyttämään maailman metsäkadon vuoteen 2030 mennessä. Nyt näyttää siltä, että sitoumukset ovat jäämässä juhlapuheiksi. Metsien häviäminen ei ole vähentynyt metsäkatoalueilla riittävästi eikä suunta näytä hyvältä.

Vuonna 2021 maailman metsäkadon vauhti hidastui vain kuudella prosentilla edellisvuoteen verrattuna. Monilla alueilla, kuten Brasiliassa sekä Boliviassa, metsäkadon vauhti jopa kiihtyi. Ilmaston lämpenemisen rajoittaminen 1,5 asteeseen on mahdotonta, ellei metsäkatoa saada kuriin. Metsien hakkuut ja muut maankäytön muutokset aiheuttavat 10–12 prosenttia maailman kasvihuonekaasupäästöistä. Metsäkato on myös luontokadon merkittävä aiheuttaja.

“Vuoteen 2030 on vain seitsemän vuotta. Ympäristökeskustelussa on jo vuodet puhuttu kiireestä toimia, mutta viimeistään nyt on aika toimia, sillä aikaa odotteluun ei enää ole”, sanoo WWF:n metsä- ja kehitysyhteistyöasiantuntija Maija Kaukonen.

Arvio on silmiä avaava. Rahoitus metsien suojeluun ja ennallistamiseen pitäisi 200-kertaistaa. Monet metsiä arjessaan suojelevat paikallisyhteisöt ja alkuperäiskansat eivät edelleenkään pääse osallistumaan metsiä koskevaan päätöksentekoon tai saa rahoitusta omalle suojelutyölleen, vaikka tutkimusten mukaan juuri heidän hallinnoimansa metsäalueet ovat parhaiten säilyneitä. Läpinäkyvyyttä siitä, miten yritykset karsivat metsäkatoa pois tuotteidensa arvoketjuista, ei ole riittävästi.

Edistystä Kaakkois-Aasian sademetsissä

Muutamissa maissa on arvion mukaan tapahtunut merkittävää kehitystä metsäkadon torjumisessa, mikä osoittaa metsäkadon hidastamisen ja pysäyttämisen olevan mahdollista. Trooppinen Aasia on ainoa alue, joka on oikealla polulla pysäyttääkseen metsäkadon vuoteen 2030. Hyvä tilanne on pitkälti seurausta Malesian ja Indonesian toimista. Indonesia on onnistunut vähentämään metsäkatoa viitenä vuotena peräkkäin. Taustalla piilevät tiukentunut lainsäädäntö, yhteistyön lisääminen eri alojen välillä sekä kannustimet suojella metsää.

Myös Eurooppa pyrkii vähentämään metsäkatoa globaalisti. EU:ssa viimeistellään parhaillaan metsäkatolakia, joka tulee rajoittamaan metsäkatoa aiheuttaneiden tuotteiden pääsyä EU:n markkinoille. Laki on äärimmäisen tärkeä globaalin metsäkadon pysäyttämiseksi, sillä EU-maiden kulutus on yksi merkittävä syy maailman metsien tuhoutumiseen. Lain toimeenpanoa onkin priorisoitava nopeasti.

“Maailman metsäkadon pysäyttäminen on myös meidän suomalaisten asia. Kulutamme päivittäin tuotteita, kuten kahvia, suklaata ja lihaa, joiden tuotanto on voinut aiheuttaa metsäkatoa tropiikissa”, Kaukonen sanoo.

Arvion mukaan metsää on saatu myös palautettua esimerkiksi ennallistamalla, mikä antaa toivoa metsien elpymisen suhteen.

“Nykyisten luonnonmetsien säilyttäminen on kuitenkin äärimmäisen tärkeää: luonnon monimuotoisuus säilyy eikä metsiin vuosisatojen ja -tuhansien aikana sitoutunut hiili päädy ilmakehään. Luonnonmetsät myös kestävät paremmin muuttuvia ilmasto-olosuhteita, ja siten tarjoavat turvaa ihmisille. Metsien ennallistaminen ja palauttaminen ovat toki myös tärkeä osa ilmasto- ja luontokriisien torjuntaa”, Kaukonen selventää.

Tärkeitä päätöksiä tarvitaan tänä syksynä

Niin Suomessa, EU:ssa kuin muualla maailmassa tarvitaan nyt selkeää tahtoa pysäyttää metsien hävittäminen ja edistää luonnon ennallistamista. Ilmastonmuutosta ja luontokatoa torjuvista toimista on linjattava marraskuussa YK:n ilmastokokouksessa Egyptissä sekä luontoneuvotteluissa Kanadassa joulukuussa.

Ylen tietojen mukaan Suomi olisi esiintymässä Egyptin ilmastokokouksessa osana valtioiden metsäryhmää, joka edistää metsäkadon pysäyttämistä.

“Jos Suomi liittyy mukaan ryhmittymään, Suomella on mahdollisuus olla esimerkillinen ja sitoutua riittävän kunnianhimoisiin toimenpiteisiin metsä- ja luontokadon pysäyttämiseksi. Tarvitsemme tekoja, emme enempää tyhjiä lupauksia”, Kaukonen sanoo.

Tavoitteiden saavuttamista tarkastelevan Forest Declaration Assessment -arvion taustalla on joukko kansalaisjärjestöjä ja tutkimuslaitoksia, myös WWF. Arvion vertailukohtana on metsäkatodata vuosilta 2018–2020. Glasgow’n metsäjulistuksen lisäksi arvio käsitteli muita maailman valtioiden metsäkadon lopettamisesta tekemiä sitoumuksia, kuten New Yorkin julistusta vuodelta 2014.