Satelliittiseurannan avulla selvitetään, miten lämpenevä ilmasto vaikuttaa valaisiin – kurkista grönlanninvalaiden vaellusreitille
WWF:n projektissa seurataan valaiden liikkeitä satelliittilähettimien avulla. Satelliittiseurannan avulla saadaan uutta tietoa valaiden muuttoreiteistä ja käytöksestä, mikä on hyödyksi suojelutyössä. Tämä artikkeli on ensimmäinen osa sarjaa, jossa esittelemme seurannan tuloksia. Tässä osassa kurkistamme grönlanninvalaiden liikkeisiin kesän ja syksyn aikana.
Grönlanninvalaat ovat sopeutuneet elämään kylmässä vedessä. Ne viettävät koko elämänsä arktisilla ja subarktisilla vesillä muuttaen vuoroin etelään ja pohjoiseen merijään sulaessa ja jäätyessä. Parinkymmenen metrin pituisilla valailla on lämmikkeenään paksu rasvakerros, ja kovan kallonsa avulla ne pystyvät rikkomaan paksuakin merijäätä. Grönlanninvalaat saattavat elää jopa yli 200-vuotiaksi, ja niiden onkin arveltu olevan koko maailman pitkäikäisimpiä eläimiä.
Grönlanninvalaiden jäinen elinympäristö on valtavien muutosten kourissa, sillä arktinen alue lämpenee ilmastonmuutoksen seurauksena jopa kolme kertaa nopeammin kuin muu maapallo. Arktisten vesien lämmetessä grönlannin- ja muut valaat viettävät yhä enemmän aikaa pohjoisilla alueilla, joilla niitä ei olla aiemmin nähty. Muiden valaslajien liikkuminen pohjoisille alueille voi tarkoittaa grönlanninvalaille lisääntynyttä kilpailua ravinnosta.
”Miekkavalaat ovat esimerkki lajista, joka jääpeitteen siirtyessä pääsee yhä pohjoisemmille vesille, ja vaarana on, että grönlanninvalaat joutuvat niiden saaliiksi. Tämänkaltaiset muutokset voivat muuttaa arktisen alueen ruokaketjuja ja lajien välistä dynamiikkaa”, sanoo WWF:n meriasiantuntija Vanessa Ryan.
Monet arktiset lajit ovat riippuvaisia merijäästä, jonka määrä vähenee arktisen alueen lämmetessä. Lisäksi jää on aiemmin toiminut puskurina, joka on estänyt raskaan teollisuuden levittäytymisen arktiselle alueelle. Kun jäätön kausi pitenee, myös teollinen toiminta ja rahtilaivaliikenne lisääntyvät.
WWF:n arktisen ohjelman uudessa projektissa seurataan grönlanninvalaiden ja muiden valaiden liikkeitä arktisella alueella yhteistyössä kanadalaisen Manitoban yliopiston tutkimusryhmän kanssa. Tarkoituksena on kerätä tietoa valaiden elinympäristöstä ja muuttoreiteistä. Parempi ymmärrys valaiden vaellusreiteistä auttaa hahmottamaan, miten ilmastonmuutos ja uudet saalistajat vaikuttavat valaisiin.
”Satelliittiseurannan avulla kerätty tieto auttaa meitä valaiden suojelussa. Kun tiedämme, millä alueilla ja minkälaisia reittejä pitkin valaat liikkuvat, voimme tehokkaammin keksiä ratkaisuja ja hillitä uhkia, Ryan kertoo.
Projektin ensimmäisessä vaiheessa seurattiin grönlanninvalaiden liikkeitä Kanadassa heinäkuusta lokakuuhun.
Grönlanninvalaat pitävät kesällä tauon vaeltamisesta, ja keskittyvät sosiaaliseen kanssakäymiseen, poikasten hoitamiseen ja ravinnon hankkimiseen.
Valaiden kesä kuluu Boothianlahden ja Prince Regent Inletin alueella. Syksyn tullen ne muuttavat talvehtimisalueelle Hudsoninlahdelle kahta eri reittiä pitkin.
Merijää tarjoaa grönlanninvalaille suojaa miekkavalailta, jotka ilmastonmuutoksen vuoksi yleistyvät pohjoisilla vesillä.
Miten sujui grönlanninvalaiden kesä ja syksy?
Kevätmuuton jälkeen valaat pitävät muutaman kuukauden mittaisen tauon vaeltamisesta. Lyhyt arktinen kesä täyttyy poikasten hoitamisesta, sosiaalisesta kanssakäymisestä ja ravinnon hankinnasta. Grönlanninvalaat syövät planktonia, jota ne suodattavat merivedestä kitalaessa sijaitsevien hetuloidensa avulla.
Kesän aikana osa grönlanninvalaista vietti paljon aikaa Prince Regent Inlet -salmen ja Boothianlahden eteläosissa Nunavutissa. Yllättäen useampi valas oleili lahdessa vielä lokakuussa, vaikka osa oli jo aloittanut syysmuuton etelää kohden.
Tutkijat ovat yrittäneet löytää selitystä sille, miksi jotkut valaat ovat viihtyneet lahdessa niin pitkään. He ovat panneet merkille, että alueella on liikkunut kesän aikana useita miekkavalaita. Aiempi tutkimus on osoittanut, että miekkavalaiden ollessa lähistöllä grönlanninvalaat uivat matalille vesille ja etsivät suojaa rannan tuntumaan jääneestä merijäästä. Miekkavalaat välttelevät jään suojaamia paikkoja, luultavasti korkeiden selkäeviensä vuoksi, joten tämä on grönlanninvalaille toimiva tapa paeta nopeasti uivia saalistajia.
Vaikka suurin osa merijäästä sulaa kesällä, Boothianlahden eteläisellä puolella on jonkin verran jäätä ympäri vuoden. Tämä paksumpi, monivuotinen jää tarjoaa grönlanninvalaille suojaa. Kenties valaat ovat viihtyneet alueella, koska jää suojelee niitä miekkavalailta?
Videolla näkyy, kuinka valaat saapuvat kesäkuussa kesänviettopaikkaan Boothianlahdelle, ja kuinka osa valaista ui jo syyskuussa takaisin talvehtimispaikkaan Hudsoninlahdelle.
Meren jäätyessä valaat uivat etelään
Syksyn saapuessa ja meren alkaessa jäätyä osalla alueen grönlanninvalaista on tapana uida pohjoiseen Prince Regent Inletin läpi, minkä jälkeen ne matkaavat etelään Baffininsaaren itärannikkoa pitkin. Useampi grönlanninvalas pysytteli vielä lokakuussa Boothianlahdella, mutta muut jättivät kesänviettopaikkansa jo aiemmin.
Nämä grönlanninvalaat uivat Foxen altaaseen Baffininsaaren länsirannikkoa pitkin, kohti valaiden talvehtimispaikkaa Hudsoninsalmella. Syysmuuton ajoissa aloittanut valasjoukko muodostui nuorista valaista ja poikasistaan huolehtivista emoista. Ne käyttävät Hudsoninsalmen paksua merijäätä suojana siltä varalta, että ne törmäävät matkan varrella miekkavalaisiin.
Liity Lumi-kummiksi
Suojele kanssamme pohjoista luontoa ilmastonmuutoksen vaikutuksilta. Lumesta ja jäästä riippuvaiset eläimet ovat vakavasti uhattuna jo nyt – myös Suomessa.