Saimaannorpalle kolattiin jopa 250 apukinosta pesintää varten – WWF julistaa pesimärauhan 30. kertaa
Apukinoskolaukset saimaannorpan pesinnän turvaamiseksi on saatu valmiiksi Saimaalla. Urakan päätteeksi WWF julistaa saimaannorpan pesimärauhan alkavaksi 16. helmikuuta 2023.
Saimaannorppa synnyttää poikasensa helmi-maaliskuussa lumikinokseen kaivamaansa pesään, joka suojaa kuuttia viimalta ja pedoilta. Ihmisen aiheuttama häiriö voi kuitenkin olla pesinnälle uhka. Siksi WWF julistaa saimaannorpille tänäkin vuonna pesimärauhan, joka kehottaa ihmisiä välttämään kaikkea liikkumista Saimaalla luotojen ja saarien lähellä, ettei erittäin uhanalaisen saimaannorpan pesintä häiriintyisi.
Tänä vuonna pesimärauhan julistaa norppavesien äärellä Savonlinnassa kasvanut lukiolainen Oskari Saunisto. Saimaannorpat ovat tulleet hänelle tutuiksi, kun norppien suojelijana ja kuvaajana tunnettu Juha Taskinen perehdytti naapurissaan asuvan Sauniston norppakuvauksen saloihin Ylellä esitetyssä Norppamiehen testamentti -dokumentissa.
Taskisen kanssa liikkuessaan Saunisto ymmärsi, millainen uhka lumeton talvi voi norpille olla.
”Yhdellä keikalla näimme, miten kuutti oli avojäällä alttiina pedoille ja muulle häiriöille. Kyllä sellainen näky huolestuttaa”, hän pohtii.
Katso WWF:n 30. saimaannorpan pesimärauhan julistus alla olevalta videolta:
(uutinen jatkuu videon jälkeen)
Pesimärauha julistetaan tänä vuonna jo 30. kertaa, mutta viesti ei ole ajassa vanhentunut: juuri viime viikolla WWF:n vapaaehtoiset apukinoskolaajat näkivät moottorikelkan jälkiä ristiin rastiin yli kinoksen, jonka suojiin saimaannorppa oli jo yrittänyt tehdä pesää.
”Ihmisen on hyvin vaikeaa erottaa saimaannorpan pesäkinosta muusta ympäristöstä. Kolattua apukinosta ei puolestaan voi merkata mitenkään, sillä jos jättäisimme mitä tahansa ylimääräistä pesälle, petoeläimet, kuten kettu, voivat löytää pesäpaikalle hajun perusteella. Siksi mahdollisten pesäpaikkojen välttäminen ennakoivasti on kaikkein paras tapa välttää häirintä”, sanoo WWF:n aluevastaava Ismo Marttinen.
(uutinen jatkuu kuvan jälkeen)
Kuvassa näkyvä avanto on saimaannorpan kaivama. Jäljistä päätellen norppa oli aloittanut pesän kovertamisen pieneen lumikinokseen, mutta kinoksen yli oli ajettu ristiin rastiin moottorikelkalla.
Apukinokset auttavat epävakaassa talvisäässä
Saimaannorpan pesintä tapahtuu tänä talvena hyvin vaihtelevassa säässä. Juuri tällä hetkellä Saimaan pohjoisosissa on Marttisen mukaan kiitettävästi kinosta, mutta etelämmäksi tultaessa tilanne on huonompi.
”Eteläisellä Saimaalla pesintäolot ovat tänä vuonna välttävät. Pesinnän kannalta nyt olisi parasta, jos lämpötilat pysyisivät edes maaliskuun loppuun saakka pakkasen puolella”, hän pohtii.
Sahaavasta lumi- ja jäätilanteesta huolimatta saimaannorppien pesintää on tänäkin vuonna saatu turvattua Metsähallituksen Luontopalvelujen koordinoimilla apukinoskolauksilla, joissa parisensataa vapaaehtoista kolasi norpille yhteensä jopa noin 250 apukinosta ympäri Saimaata. WWF:n vapaaehtoiset kolasivat apukinoksia vastuualueillaan eteläisellä Saimaalla.
”Apukinoksia saatiin vapaaehtoisten voimin kolattua enemmän kuin viime vuonna, mutta lumitilanteen vuoksi piti odotella oikeaa hetkeä. Kun lunta tuli, olosuhteet kolaamiselle olivat oikein hyvät”, kertoo luonnonsuojelun erityisasiantuntija Riikka Alakoski Metsähallituksen Luontopalveluista.
Myös keinopesät auttavat norpan pesintää. Tänä vuonna Saimaan eri alueille vietiin yhteensä 22 keinopesää Itä-Suomen yliopiston johdolla. Kelluvia keinopesiä sijoitettiin aiempaa laajemmalle alueelle ja erilaisia malleja on neljä. Keinopesien kehitystyötä tehdään Yhteinen saimaannorppamme LIFE -hankkeessa.
Auta Saimaannorppa-kummina
Jos norppa katoaa Saimaalta, se katoaa koko maailmasta. Saimaannorppa on yhä erittäin uhanalainen ja tarvitsee suojelua vielä pitkään. Sinun tukesi on tärkeää.