Saimaannorppa tarvitsee kinoksia pesintäänsä varten – WWF tarttui lumikoliin eteläisellä Saimaalla
WWF:n asiantuntijat ja vapaaehtoiset kolasivat viikonlopun aikana kahdeksan kinosta erittäin uhanalaisen saimaannorpan suojaksi. WWF vastaa apukinosten kolaamisesta eteläisellä Saimaalla, jonne tehdään yhteensä noin 25 kinosta.
Saimaannorppa synnyttää poikasensa lumikinokseen kaivamaansa luolamaiseen pesään. Pesä tarjoaa poikasille eli kuuteille turvaa petoja, kylmyyttä ja häirintää vastaan. Ilman pesän antamaa suojaa iso osa kuuteista on vaarassa kuolla.
”Jos pesää ei ole, poikaset joutuvat avojäälle. Tällöin ne voivat jäädä esimerkiksi ketun saaliiksi”, WWF:n aluevastaava Ismo Marttinen sanoo.
Erittäin uhanalaista saimaannorppaa auttaakseen WWF:n asiantuntijat ja vapaaehtoiset kolaavat eteläisellä Saimaalla niin sanottuja apukinoksia. Apukinoksia tehdään olosuhteiden salliessa joka talvi, ja viime viikonloppuna WWF kolasi kahdeksan kinosta eteläiselle Saimaalle. Apukinoksista tehdään noin 8–15 metriä pitkiä, kolmisen metriä leveitä ja metrin korkeita. Iso kinos, jonne norppa kaivaa itse pesän kairaamalla tiensä jään läpi, tarjoaa helmikuun loppupuolella syntyvälle poikaselle suojaa pitkälle kevääseen.
”Jos luonto ei hoida riittävästi lunta rannalle norpan pesätarpeiksi, me autamme”, Marttinen sanoo.
Lappeenrantalainen Juha-Pekka Ruokonen osallistui kinostalkoisiin ensimmäistä kertaa.
”Paikallisena tulee liikuttua Saimaalla talvellakin: potkukelkalla, kävellen tai hiihtäen. Apukinosten tekeminen on kiinnostanut, ja nyt pääsin mukaan. Voisin tulla toisenkin kerran, sillä asia on tärkeä”, Ruokonen sanoo.
WWF:n asiantuntija Iiris Kokkonen tekee töitä Itämeren suojelemiseksi, mutta lähti innolla mukaan myös saimaannorpan hyväksi järjestettäviin kinostalkoisiin. Hyljefaniksi tunnustauvaa Kokkosta kiehtoo luonnon auttaminen konkreettisilla tavoilla.
Lappeenrantalainen Juha-Pekka Ruokonen (vasemmalla) osallistui apukinostalkoisiin ensimmäistä kertaa. Kuvassa keskellä WWF:n aluevastaava Ismo Marttinen.
Saimaannorpan kanta tasaisessa kasvussa
Saimaannorppakannan arvioidaan kasvaneen viime vuonna noin kymmenellä yksilöllä. Tällä hetkellä kannan kooksi arvioidaan noin 440 norppaa.
”Norppakanta on tasaisessa kasvussa. Suojelutoimet, muun muassa verkkokalastusrajoitukset ja apukinosten tekeminen, ovat auttaneet. Tämä laaja suojelutyö osoittaa, että meillä on toivoa”, Marttinen sanoo.
Ilmastonmuutos on kuitenkin norpalle iso uhka.
”Täällä Saimaalla se on helppo todeta: ilmastonmuutos on totta. Olen osallistunut saimaannorpan suojeluun 40 vuoden ajan ja saanut tänä aikana huomata, kuinka talvet ovat lyhyempiä ja lunta on aiempaa vähemmän. Norppa on jo joutunut sopeutumaan ilmastonmuutokseen, mutta se tarvitsee apuamme”, Marttinen sanoo.
Apukinoksia kolattiin ensimmäisen kerran vuonna 2014, jolloin peräti 90 prosenttia kuuteista syntyi niiden suojaan. Apukinoksia tehdään koko Saimaalla Metsähallituksen ohjauksessa, ja työhön osallistuu iso joukko vapaaehtoisia. WWF ohjaa kinostalkoita eteläisellä Saimaalla, jonne kolataan tänä talvena noin 25 kinosta.
Apukinosten kolaus on osa Metsähallituksen Luontopalveluiden johtamaa Yhteinen saimaannorppamme LIFE -hanketta.
Auta Saimaannorppa-kummina
Jos norppa katoaa Saimaalta, se katoaa koko maailmasta. Saimaannorppa on yhä erittäin uhanalainen ja tarvitsee suojelua vielä pitkään. Sinun tukesi on tärkeää.