Eteläisen Saimaan pesälaskennoissa erinomainen kuuttisaldo – kaksi saimaannorpan kuuttia syntyi aivan kalastusrajoitusalueen rajoille
WWF:n aluevastaava Ismo Marttinen on huhtikuun aikana kiertänyt vapaaehtoisten kanssa tarkastamassa merkkejä kuuteista WWF:n vastuualueilla ja hyvältä näyttää: Puumalan eteläpuolisella Saimaalla kuutteja on syntynyt ainakin 14. Venla-norpastakin tihkui tietoa!
”Vaikka alkuvuodesta vaikutti pahalta, Saimaalle saatiin tänä vuonna erinomaiset olosuhteet saimaannorppien pesinnälle. Lunta oli paljon ja kinoksia riitti – ja apukinoksistakin oli apua.”
Näin summaa WWF:n aluevastaava Ismo Marttinen kuluneen talven olosuhteita erittäin uhanalaisen saimaannorpan lisääntymiselle. Marttinen apujoukkoineen kiersi huhtikuussa WWF:n vastuualueet eteläisellä Saimaalla tarkastamassa saimaannorpan pesiä ja etsimässä merkkejä siitä, onko niihin mahdollisesti syntynyt kuutti. Parhaiten kuutin olemassaolo varmistuu näköhavainnolla, mutta jos kuuttia ei näy, romahtaneista pesistä etsitään harmaata kuutinkarvaa tai muita syntymän merkkejä.
”Kaikkiaan havaitsimme 14 kuuttia, mikä on erinomaisen hyvä tulos. Toukokuussa menemme vielä tarkastamaan reilut parikymmentä paikkaa sukeltamalla, jolloin varmistuu, mikä on lopullinen saldo vastuualueellamme.”
Helmikuussa WWF:n vapaaehtoiset kävivät kolaamassa samaisilla vastuualueilla norpalle apukinoksia siltä varalta, että luonnonkinoksista ei olisi norpalle riittävästi pesätarpeiksi. Marttinen kertoo, että apukinokset olivat kelvanneet pesintään, mutta etelän laskenta-alueella kuutit olivat syntyneet luonnonkinoksiin.
”Yleensä on niin, että jos on hyvä lumitalvi, norppa valitsee pesäpaikakseen luonnonkinoksen”, hän sanoo.
(juttu jatkuu kuvien jälkeen)
Saimaannorppakanta kasvaa ja levittäytyy – kalaverkkojen uhka lisääntyy
Saimaannorppakanta on vahvistunut vuosi vuodelta ja kannan nykyinen koko on noin 440. Kannan elpymisen ansiosta saimaannorpan pesimäalueet myös laajenevat ja kuutteja syntyy uusille paikoille. Marttinen kertoo, että tänä talvena ainakin kaksi kuuttia oli syntynyt aivan verkkorajoitusalueen reunamille.
”Kannan levittäytymisen vuoksi on aiempaa todennäköisempää, että kuutit liikkuvat myös kalastusrajoitusalueiden ulkopuolella. Verkoilla kalastaminen on kuuteille riski kaikkialla Saimaalla, ja siksi verkot on parempi jättää kuivumaan myös siellä, missä verkkokalastusrajoituksia ei ole”, Marttinen painottaa.
Kuutit vaikuttivat hyväkuntoisilta, Venla-norppakin hengissä
Marttinen kertoo nähneensä pesäpaikkojen tarkistuskierroksella useita kuutteja. Hän arvioi jäällä köllöttelevien pienokaisten olleen hyväkuntoisia.
”Havaintoni on toki silmämääräinen, mutta sen verran olivat pulleita kuutteja, että imetys näyttää onnistuneen hyvin. Yleensä onkin niin, että jos pesintäolot ovat olleet hyvät, myös kuutit ovat elinvoimaisempia kuin heikkoina lumitalvina.”
Myös Haukivedeltä eteläiselle Saimaalle 1992 siirretty, reilusti yli 30-vuotias Venla-norppa on yhä elossa, vakuuttaa Marttinen. Pitkäikäinen Venla ei ole enää itse tuottanut poikasia muutamaan vuoteen, mikä on sen ikäiselle norpalle täysin tavallista. Jälkeläisiä Venlalla on kuitenkin jo useampi sukupolvi.
”Venlasta ei ole varmaa tunnistusta, mutta vuosikymmenten kokemuksella voin kertoa, että hengissä on. Tästä kertoo se, että Venlan perinteiseltä esiintymispaikalta löytyi lepopesä ja näköhavainto norpasta.”
Metsähallitus vastaa saimaannorpan kannanseurannasta ja organisoi pesälaskennat ympäri Saimaata.
”Koko Saimaan kuuttimäärä selviää pesäpaikkasukellusten jälkeen kesäkuun alussa”, sanoo luonnonsuojelun erityisasiantuntija Riikka Alakoski Metsähallituksesta.
Auta Saimaannorppa-kummina
Jos norppa katoaa Saimaalta, se katoaa koko maailmasta. Saimaannorppa on yhä erittäin uhanalainen ja tarvitsee suojelua vielä pitkään. Sinun tukesi on tärkeää.