Itämerennorppia voi taas katsella suorassa lähetyksessä – WWF avasi livekameran, jota hyödyntävät myös tutkijat

WWF toteutti Saaristomeren norppaliven myös viime keväänä. Tuolloin WWF:n Luontolivessä nähty lähetys keräsi noin 700 000 katselukertaa.

”Katselukertoja kertyi huima määrä, mikä totta kai kertoo yleisön kiinnostuksesta. Niinpä haluamme tänäkin vuonna lisätä tietoisuutta itämerennorpasta ja tarjota ihmisille luontoelämyksiä, joita karun ulkoluodon herääminen kevääseen voi tarjota”, WWF:n ohjelmajohtaja Petteri Tolvanen sanoo.

Saaristomeren norppalivellä on tietoisuuden kasvattamisen ja luontoelämysten tarjoamisen lisäksi vahva tutkimuksellinen tavoite.

”Livelähetyksemme yhtenä tärkeänä tavoitteena on auttaa tunnistamaan näitä norppayksilöitä, joiden elämästä tiedetään kovin vähän”, Tolvanen sanoo.

Itämerennorpilla on saimaannorpan tavoin turkissaan yksilöllinen kuviointi, joka säilyy samanlaisena norpan koko elämän ajan. Turkin kiehkurakuviointi on kuin karvainen sormenjälki, jonka avulla norppayksilöt voidaan erottaa toisistaan.

Turkkikuvioiden valokuvatunnistusta eli photo-ID:tä on jo käytetty tehokkaasti saimaannorppien tutkimuksessa. Nyt tavoitteena on kerätä itämerennorpista samanlainen tunnistuskortisto.

Viime vuoden lähetyksestä kerätyistä kuvista on tähän mennessä pystytty tunnistamaan 15 norppayksilöä, kertoo asiantuntija Jussi Laaksonlaita Turun ammattikorkeakoulusta.

”Viime vuonna norppia havaittiin livekamerassa yhteensä 47 päivänä, ja enimmillään niitä makaili kameran edessä lähes 40 yksilöä. Kaikkia norppia ei kuvien perusteella saada tunnistettua, mutta koko ajan karttuvan aineiston avulla voimme toivottavasti tulevaisuudessa tarkentaa Saaristomeren alueen kanta-arviota sekä saada tietoa muun muassa norppien liikkumisesta ja paikkauskollisuudesta”, Laaksonlaita sanoo.

Tällä hetkellä Saaristomeren itämerennorppapopulaation kooksi arvioidaan 200–300 yksilöä.

”Livelähetyksen avulla pystymme kuvaamaan norppia lähietäisyydeltä niitä häiritsemättä ja saamme hyvälaatuista kuvamateriaalia photo-ID-tutkimuksen käyttöön”, Laaksonlaita sanoo.

Uusi tieto lounaissaariston norpista voi auttaa suojelutoimien kohdentamisessa ja pitämään itämerennorpan osana monimuotoista saaristoluontoa myös tulevaisuudessa.

(Juttu jatkuu kuvan jälkeen.)

Uhkana ilmastonmuutos

Itämerennorppa on lumesta ja jäästä riippuvainen hylje. Sen suurin uhka on sama kuin saimaannorpalla, eli ilmastonmuutos.

”Missään päin maailmaa ei ole pysyvää norppakantaa alueella, joka ei jäädy norpan pesimäaikaan. Käytännössä Saaristomeri kuitenkin jo on sellainen alue”, WWF:n Petteri Tolvanen sanoo.

Itämerennorppa oli vielä 1900-luvun alussa Itämeren runsaslukuisin hylje. Metsästyksen ja ympäristömyrkkyjen vuoksi Itämeren norppakanta hupeni 200 000 yksilöstä vähimmillään noin 5 000 yksilöön.

Tällä hetkellä itämerennorppia on noin 20 000. Niistä suurin osa elää Perämerellä, missä kanta on viime aikoina ollut hitaassa kasvussa, ja missä norppia saa myös metsästää. Saaristomeren lisäksi norpan lisääntymisalueita on myös Viron saaristossa ja Suomenlahden itäosassa.

Suomen lajien uhanalaisuusarvioinnissa itämerennorppa on luokiteltu silmälläpidettäväksi, ja Itämeren suojelukomissio HELCOM on luokitellut sen koko Itämeren laajuisessa tarkastelussa vaarantuneeksi.

”Itämerennorpan säilyttäminen kaikilla sen nykyisillä esiintymisalueilla on ihmisen vastuulla”, Tolvanen sanoo.

Saaristomeren norppalive osa WWF:n Luontoliveä

Saaristomeren norppalive on osa WWF:n laajempaa Luontolive-palvelua, jossa seurataan suoria lähetyksiä suomalaisesta luonnosta. Aiemmin kamerat ovat taltioineet muun muassa saimaannorpan, kyyn, rupiliskon ja taimenen elämää. Lähetyksiä on katsottu jo lähes 25 miljoonaa kertaa.

Tällä hetkellä WWF:n Luontolivessä voi seurata itämerennorppien ohella sääksien elämää. WWF avaa kuluvan kevään aikana myös perinteisen Norppaliven sekä aivan uuden, vielä yllätyksenä pidettävän lähetyksen.

Livelähetys on osa EU:n rahoittamaa Yhteinen saimaannorppamme LIFE -hanketta. Viisivuotista hanketta koordinoi Metsähallitus, ja hankekumppaneina Itämerellä toimivat WWF, Turun ammattikorkeakoulu, Luonnonvarakeskus ja Ahvenanmaan maakunnan hallitus. WWF:n Luontoliven teknisestä toteutuksesta vastaavat Live Eye ja Pukki Visuals.

Lähetys on katsottavissa osoitteessa wwf.fi/luontolive