”Luonto tarvitsee tulevalta hallitukselta rahaa, tai tavoite luontokadon pysäyttämisestä romuttuu”
Hallitusneuvotteluissa ei voi unohtaa luontoa. Suojelujohtaja Jari Luukkonen muistuttaa, että luonto- ja ilmastotoimet vaativat rahaa, jotta luontokato pystytään todella pysäyttämään tavoitevuoteen 2030 mennessä.
Miltä tulevat hallitusneuvottelut näyttävät luonnon ja ilmaston näkökulmasta? Ennen vaaleja kaikki yli yhden kansanedustajan eduskuntapuolueet vastasivat ympäristöjärjestöjen kyselyyn. Kunnianhimoisimpiin luonto- ja ilmastotoimiin olivat valmiita vihreät ja vasemmistoliitto, jotka kummatkin kärsivät eduskuntavaaleissa vaalitappion.
Vaalit voittanut kokoomus ja kolmanneksi tullut Sdp sijoittuivat ympäristökyselyssä keskivaiheille, ja vaaleissa toiseksi eniten kansanedustajia saanut perussuomalaiset suhtautui ilmasto- ja luontotoimiin kyselyn mukaan kielteisimmin. Perussuomalaiset on esimerkiksi esittänyt, että Suomen tulisi siirtää hiilineutraaliustavoitettaan vuodesta 2035 vuoteen 2050.
”Hallitusneuvottelut näyttävät luonnon ja ilmaston näkökulmasta haastavilta. Myönteistä on, että hallitustunnustelut aloittava kokoomus on ilmoittanut olevansa sitoutunut hiilineutraaliuden osalta tavoitevuoteen 2035, ja puheenjohtaja Petteri Orpo on sanonut kannattavansa valtion omistamien vanhojen metsien suojelua. Paljon riippuu kuitenkin hallituskumppaneista”, sanoo WWF:n suojelujohtaja Jari Luukkonen.
Hallituspohjasta riippumatta Luukkonen toivoo, että tuleva hallitus ymmärtää, miten tärkeää ekologinen kestävyys on talouden kannalta.
“Suomalaisille yrityksille edelläkävijyys ilmasto- ja luontotoimissa on tärkeä kilpailukykytekijä, josta kannattaa pitää kiinni ja johon kannattaa panostaa. Suomalainen luonto on tärkeä kansallinen pääoma, jonka elinvoimaisena pitämisestä olemme vastuussa tuleville sukupolville”, Luukkonen sanoo.
Kaikki puolueet kannattivat vapaaehtoisia suojeluohjelmia ennen vaaleja
Vapaaehtoisten luonnonsuojelu- ja ennallistamisohjelmien jatkaminen ja niiden rahoituksen pitäminen vähintään nykyisellä tasolla oli ainoa asia, joka sai yksimielisen kannatuksen kaikilta puolueilta ympäristöjärjestöjen kyselyssä.
Suomessa on monia ohjelmia, jotka kannustavat maanomistajia vapaaehtoisiin toimiin luonnon suojelemiseksi tai ennallistamiseksi. Tällaisia ohjelmia, joissa valtio maksaa maanomistajille korvausta suojelusta tai ennallistamisesta, ovat muun muassa metsiensuojelua edistävä METSO ja muiden uhanalaisten elinympäristöjen suojelua ja ennallistamista edistävä HELMI.
”On positiivista, että puolueet ymmärtävät vapaaehtoisten suojeluohjelmien pysyvyyden tarpeen ja tarpeen sekä luonnon suojelulle että ennallistamiselle, mutta toimiakseen nämä ohjelmat tarvitsevat myös riittävän rahoituksen”, Luukkonen sanoo.
Yksi mahdollisuus luonto- ja ilmastotoimien rahoittamiseen on ympäristölle haitallisten tukien purkaminen ja niihin käytettyjen varojen suuntaaminen luontoa ja ilmastoa hyödyttäviin toimiin. Ympäristölle haitallisten tukien määrä on arvioiden mukaan yli 3,6 miljardia euroa vuodessa.
”Lisäksi on muistettava, luonnon ennallistaminen edistää usein myös työllisyyttä ja taloutta. Ennallistaminen ei missään nimessä ole kuluerä, vaan se työllistää suomalaisia ja auttaa meitä sopeutumaan paremmin ilmastonmuutoksen vaikutuksiin.”
”Tulevan hallituksen on nostettava luonnonsuojelun rahoitusta, sillä muuten tavoite luontokadon pysäyttämisestä vuoteen 2030 mennessä romuttuu. Sopiva taso on 1 prosentti bkt:stä vuosittain.”
Luukkonen muistuttaa myös kansainvälisen ilmasto- ja biodiversiteettirahoituksen sekä kehitysyhteistyörahoituksen merkityksestä.
Kaksi kolmasosaa suomalaisista huolissaan luontokadosta ja ilmastonmuutoksesta
WWF:n teettämän kyselyn mukaan noin 70 prosenttia suomalaisista on huolissaan ilmastonmuutoksesta ja luontokadosta.
”Nämä vakavat kriisit uhkaavat hyvinvointiamme ja horjuttavat taloutta ja siksi on tärkeää, että ympäristö on korkealla seuraavan hallituksen asialistalla. Jos seuraava hallitus ei tee mittavia toimia luontokadon ja ilmastokriisin pysäyttämiseksi, nousee hintalappu entistä korkeammaksi”, sanoo WWF:n pääsihteeri Liisa Rohweder.
Suomi on sitoutunut pysäyttämään luontokadon seuraavan seitsemän vuoden aikana. Tuleva hallitus käyttää Suomessa valtaa tästä suurimman osan.
”Ilmastonmuutos ja luontokato ovat vakavia kriisejä, mutta toivoa niiden ratkaisemiseksi on, jos toimeen ryhdytään välittömästi”, sanoo Rohweder.
Mitä vaadimme seuraavalta hallitukselta? Tutustu vaatimuksiimme vaalisivullamme.
Tukeasi tarvitaan nyt – luontokato ei odota
AUTA WWF-KUMMINA
Kuukausilahjoittajien tuki takaa sen, että pitkäjänteinen ja vaikuttava luonnonsuojelu jatkuu. Onnistumisten eteen on usein tehtävä vuosien, jopa vuosikymmenten työ. Yleiskummina olet pysäyttämässä luontokatoa niin Suomessa kuin maailmalla. Jatkossa saat tietoa tuloksista kummiuutisten ja WWF-lehden muodossa.
AUTA KERTALAHJOITUKSELLA
Jos sinulla ei ole nyt mahdollista pitkäjänteiseen tukemiseen, voit tukea luonnonsuojelua itsellesi sopivalla summalla. Jokainen euro tulee nyt tarpeeseen, sillä yli puolet suojelutyömme rahoituksesta tulee yksityisiltä lahjoittajilta. Meillä on ratkaisuja pysäyttää luonnon hätätila, mutta se on mahdollista vain tukijoidemme avulla.