Äärimmäisen uhanalaisia kiljuhanhia jälleen Suomessa – linnuilla edessään kriittisen tärkeä pesintäkesä
WWF:n kiljuhanhityöryhmä on havainnut viimeisen viikon aikana Suomessa 62 äärimmäisen uhanalaista kiljuhanhea. Kiljuhanhet pysähtyvät joka kevät Pohjois-Pohjanmaan Siikajoella matkalla Norjassa sijaitseville pesimäalueilleen. Kiljuhanhilla on takanaan useampi huono pesintävuosi, minkä vuoksi tämänvuotinen pesintämenestys on hyvin tärkeä kiljuhanhikannan selviytymisen kannalta.
Kiljuhanhi on uhanalaisimpia Pohjoismaissa pesiviä lintulajeja. 2000-luvulla lupaavassa kasvussa ollut kanta on taantunut viime vuosien aikana dramaattisesti monen peräkkäisen huonon pesintävuoden takia. WWF:n kiljuhanhityöryhmä laski Pohjois-Pohjanmaan levähdysalueella 124 kiljuhanhea keväällä 2017, mutta tänä vuonna kiljuhanhia on havaittu puolet vähemmän. Hyvä pesintämenestys alkavana kesänä olisi todella tärkeää kiljuhanhikannan selviytymiselle.
”Huonoja pesintävuosia ei saisi sattua liian montaa peräkkäin, sillä se asettaa Pohjolan kiljuhanhikannan jopa välittömän sukupuuton vaaraan. Pesinnän olisi onnistuttava tänä kesänä, jotta kanta saisi vahvistusta”, WWF:n ohjelmajohtaja Petteri Tolvanen sanoo.
Olosuhteet herättävät toivoa, sillä pesimäalueilla vaikuttaa tänä vuonna olevan selvästi runsaammin myyriä ja sopuleita kuin viime vuosina.
”Kun myyriä ja sopuleita on runsaasti, ketuille ja muille pedoille riittää ravintoa, eikä niiden tarvitse keskittyä saalistamaan hanhien ja muiden maassa pesivien lintujen pesiä ja hautovia emoja”, Tolvanen selittää.
Pieneksi taantuneen kannan suojelu on äärimmäisen tärkeää.
”Kiljuhanhien muuttomatkaa on onneksi saatu turvattua vuosikymmenien kansainvälisellä yhteistyöllä suojelemalla niiden levähdysalueita ja vaikuttamalla metsästyksen vähentämiseksi muuttoreittien varrella”, Tolvanen sanoo.
(Juttu jatkuu videon jälkeen.)
Takana pitkä muuttomatka
Kiljuhanhet aloittivat kevätmuuttonsa maaliskuussa talvehtimisalueiltaan Pohjois-Kreikasta, ja matkan päätepiste ovat pesintäalueet Norjan Lapissa. Matkan varrella käytännössä kaikki Pohjolan alkuperäisen kannan kiljuhanhet pysähtyvät levähtämään Unkarissa ja Virossa, ja Suomessa vakiintunut kevätlevähdys tapahtuu Siikajoella.
Noin pariviikkoisen pysähdyksen aikana WWF:n kiljuhanhityöryhmä laskee kiljuhanhet kannan kehityksen arvioimiseksi. Vuosi 2023 on työryhmän 39. tarkkailuvuosi. Tämä kiljuhanhen kannanseurannan aikasarja on maailman pisin. Viime vuosina kiljuhanhet ovat jatkaneet Oulun seudulta kevätmuuttoaan kohti pohjoista toukokuun puoliväliin mennessä.
Yksi Suomen kautta muuttavista kiljuhanhista on Mr. Blue -nimen saanut koiras, jonka kaularenkaaseen kiinnitettiin keväällä 2018 satelliittipaikannin. Lähetin ei enää toimi, mutta sen avulla saatiin useiden vuosien ajan arvokasta tietoa kiljuhanhien liikkeistä.
”Paikantimen ansiosta paljastui esimerkiksi Pohjolan kiljuhanhien aiemmin tuntematon kevätlevähdysalue Viron Hiidenmaalla”, WWF:n kiljuhanhityöryhmän Risto Karvonen sanoo.
Metsähallituksen luontopalvelut ja ympäristöministeriö tukevat kiljuhanhien tarkkailun toteutusta. Vakioitu kannan seuranta on tärkeää myös käynnissä olevan kansainvälisen kiljuhanhi-LIFE-hankkeen toimenpiteiden vaikutusten mittaamiseksi.
Pysy kartalla luonnonsuojelun kuulumisista - tilaa WWF Suomen uutiskirje
WWF:n uutiskirjeen avulla pysyt kartalla luonnonsuojelun tuoreimmista kuulumisista. Uutiskirje kolahtaa sähköpostiluukkuusi kerran kuukaudessa.