Seuraavat YK:n muoviroskasopimusneuvottelut lähestyvät — WWF vaatii haitallisimpien ja tarpeettomien muovituotteiden, kuten kertakäyttöaterimien ja –astioiden sekä kosmetiikan mikromuovin maailmanlaajuista kieltoa

WWF:n julkaisemat uudet raportit listaavat planeettaa todennäköisimmin saastuttavat muovituotteet ja osoittavat, että näiden maailmanlaajuinen kielto, käytön asteittainen lopettaminen ja tehokkaammat hallintatoimet ovat täysin toteutettavissa.

Valtioiden edustajat kokoontuvat jatkamaan YK:n muoviroskasopimusneuvotteluja Pariisiin 29.5.–2.6.2023. WWF kehottaa hallituksia tukemaan tiettyjen muovituotteiden kieltämistä ja luopumaan asteittain kaikkein riskialttiimpien ja tarpeettomimpien kertakäyttöisten muovituotteiden käytöstä.

Tänään julkaistavat, WWF:n konsulttitoimisto Eunomialta tilaamat raportit kokoavat yhteen ympäristöä pahimmin saastuttavat muovituotteet. Niihin lukeutuvat muun muassa kertakäyttöaterimet ja –astiat sekä kosmetiikkaan lisätty mikromuovi, joista mitkään eivät ole ihmisille välttämättömiä, mutta joiden haitallinen ympäristövaikutus on erityisen suuri.

Raportit esittelevät ratkaisuja muoviroskan haasteisiin jakamalla muovituotteet kahteen ryhmään – niihin, joita voidaan merkittävästi vähentää tai poistaa kokonaan lyhyellä aikavälillä ja niihin, joita ei tällä hetkellä ole mahdollista poistaa tai vähentää merkittävästi, mutta jotka vaativat maailmanlaajuisia toimenpiteitä muovijätteen kierrätyksen ja vastuullisen käsittelyn ja hävittämisen edistämiseksi.

Analyysi jakaa tuotteet kategorioihin saastuttamisriskin perusteella, minkä WWF uskoo edistävän tehokasta maailmanlaajuista sääntelyä paremmin kuin yksittäisiä muovituotteita koskeva lainsäädäntö, joka voi olla sekä monimutkaista että mahdollistaa porsaanreikiä.

Raportit ehdottavat maailmanlaajuisia toimenpiteitä näiden muovituotteiden poistamiseksi, vähentämiseksi tai turvalliseksi käsittelemiseksi ja kierrättämiseksi. WWF suosittaa toimenpiteiden sisällyttämistä YK:n muoviroskasopimuksen sopimustekstiin, joka on määrä julkaista ​​ennen joulukuussa 2023 pidettävää neuvottelukierrosta.

(Juttu jatkuu raporttien ja kuvan jälkeen.)

Kertakäyttömukeja ja -aterimia kellumassa meressä.

Kertakäyttöastiat ja -aterimet ovat yleisimpien muoviroskatyyppien joukossa.

Maailma hukkuu kertakäyttömuoviin

”Tällä hetkellä olemme jumissa järjestelmässä, jossa tuotamme niin paljon muovia, ettei mikään maa pysty käsittelemään sitä kunnolla. Tästä syntyvä muovijätekriisi vaikuttaa sekä ympäristöön että yhteiskuntiin”, sanoo Marco Lambertini, WWF:n kansainvälisen verkoston erityislähettiläs.

Maailmassa tuotetaan vuosittain noin 438 miljoonaa tonnia uutta muovia. Lähes puolet kaikesta muovista käytetään lyhytikäisten tai kertakäyttöisten tuotteiden valmistukseen, joiden hajoamiseen voi kulua satoja vuosia. Suurin osa näistä tuotteista kulutetaan korkean ja keskikorkean tulotason maissa. Tutkimukset osoittavat, että vuoteen 2015 mennessä 60 prosenttia kaikesta koskaan valmistetusta muovista oli jo hylätty tarpeettomana. Maailmanlaajuisesti alle 10 prosenttia muovituotteista kierrätetään.

”Jos emme ryhdy toimiin nyt, tilanne vain pahenee entisestään”, sanoo Iiris Kokkonen, WWF Suomen meriasiantuntija.

”Nykyisellä tahdilla vuoteen 2040 mennessä maailmanlaajuinen muovituotanto on kaksinkertaistunut, valtameriin päätyvän muovin määrä kolminkertaistunut ja muovisaasteen kokonaismäärä valtamerissämme nelinkertaistunut. Muovisaaste on globaali ongelma, joka vaatii maailmanlaajuista ratkaisua. Siksi odotamme, että tulevissa muoviroskasopimusneuvotteluissa luodaan kattavat ja sitovat maailmanlaajuiset säännöt sisältävä sopimus, joka todella voi kääntää suunnan muovikriisissä.”

Kokkonen korostaa, että on tärkeää etsiä ratkaisuja muovikriisiin.

”Ei ole mitään loogista syytä pitää valtavaa määrää kertakäyttömuovituotteita liikkeessä maailmanlaajuisesti, kun teollisuuden ulottuvilla on paljon teknologiaa kestävämpien vaihtoehtojen tarjoamiseksi. Tarvitsemme sääntelyä, kannustimia ja innovaatioita tukeaksemme tätä muutosta.”

(Juttu jatkuu kuvan jälkeen.)

Muoviroskat ja simpukoiden kuoret täyttävät Pohjois-Jakartan rannikkoalueet Indonesiassa.

Monissa yhteisöissä ei ole olemassa infrastruktuuria selviytyä kaikesta muovijätteestä. Kuvassa muoviroska ja simpukoiden kuoret täyttävät Pohjois-Jakartan rannikkoalueet Indonesiassa.

Kansalliset ja vapaaehtoiset toimet muovin hillitsemiseksi eivät riitä

Monet maat toteuttavat jo nyt toimenpiteitä muovituotteiden, kuten pussien, pillien, kertakäyttöaterimien tai kosmetiikan mikromuovien kieltämiseksi. Huolimatta tällaisesta kansallisen tason sääntelystä ja vapaaehtoisista toimenpiteistä, ponnistelut eivät ole osoittautuneet riittäviksi estämään muovin päätymistä ympäristöön ja leviämistä satojen tai jopa tuhansien kilometrien päähän.

”Monissa yhteisöissä ei ole olemassa infrastruktuuria selviytyä kaikesta muovijätteestä, eikä monilla hallituksilla ole varaa järjestää toimivaa kierrätystä. Yhteisöt joutuvat siis huolehtimaan jätteestä itse, mikä voi vaikuttaa kielteisesti heidän hyvinvointiinsa”, sanoo Zaynab Sadan, WWF:n muovipolitiikan koordinaattori Afrikassa.

Kertakäyttöiset muovituotteet, mikromuovit ja haamupyydyksinä tunnetut kadonneet tai käytöstä poistetut kalastusvälineet muodostavat nyt suurimman osan valtamerten muovijätteestä. Maailman merissä on jo nyt yli 150 miljoonaa tonnia muovijätettä. On arvioitu, että meriin päätyy vuosittain arviolta 4,8–12,7 miljoonaa tonnia lisää muovia.

”Riskialttiiden ja tarpeettomien kertakäyttömuovien poistaminen on ensimmäinen askel kohti oikeudenmukaisempaa ja toimivampaa kiertotaloutta, mutta sopimuksessa on otettava huomioon ihmiset, joita muovituotteiden kiellot saattavat koskea, kuten epäviralliset roskienkerääjät, joita monissa maissa on”, Sadan muistuttaa.

WWF edellyttää, että viime vuonna pidettyjen ensimmäisten YK:n hallitustenvälisten muoviroskasopimusneuvottelujen lupaavan alun jälkeen neuvottelijoiden on nyt täsmennettävä sopimustekstin yksityiskohtia, jotta muoviroskaa voidaan torjua tehokkaasti ja tasapuolisesti.

Pysy kartalla luonnonsuojelun kuulumisista - tilaa WWF Suomen uutiskirje

WWF:n uutiskirjeen avulla pysyt kartalla luonnonsuojelun tuoreimmista kuulumisista. Uutiskirje kolahtaa sähköpostiluukkuusi kerran kuukaudessa.

Tilaa uutiskirje

Pysy kartalla luonnonsuojelun kuulumisista - tilaa WWF Suomen uutiskirje

WWF:n uutiskirjeen avulla pysyt kartalla luonnonsuojelun tuoreimmista kuulumisista. Uutiskirje kolahtaa sähköpostiluukkuusi kerran kuukaudessa.

Sinua saattaa kiinnostaa