WWF:n Vauhtia vaellukseen -hanke vapautti uhanalaisille vaelluskaloille ja muille virtavesilajeille yli 570 kilometriä esteettömiä reittejä
Viime vuoden lopussa päättyneen hankkeen aikana poistettiin ja ohitettiin ympäri Suomea onnistuneesti lukuisia patoja ja muita esteitä, jotka estävät vaelluskalojen liikkumisen kutupaikoille. Kaikki Suomessa tavattavat vaelluskalalajit ovat uhanalaisia ja suurin syy uhanalaisuuteen ovat erilaiset vaellusesteet.
WWF:n vuonna 2019 alkaneen 3,5-vuotisen Vauhtia vaellukseen -hankkeen aikana poistettiin tai ohitettiin yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa yhteensä 14 vaellusestettä ja edistettiin 29 patorakenteen poistoa tai tekemistä esteettömäksi. Toimenpiteiden seurauksena virtavesilajeille vapautui yli 570 kilometriä uomaverkostoa.
”Vaellusesteiden purkaminen on luonnon ennallistamista konkreettisimmillaan ja merkittävä keino parantaa uhanalaisten vaelluskalakantojen tilaa. Esteiden poisto vaikuttaa positiivisesti alueen virtavesiluonnon monimuotoisuuteen ja tulokset ovat usein välittömiä”, WWF:n suojeluasiantuntija Manu Vihtonen kertoo.
Hankkeen kohteena olivat erityisesti käyttötarkoitusta vailla olevat esteet, kuten vanhat myllyt ja erilaiset patorauniot. Ne estävät virtavesilajien liikkumisen, vaikka eivät ole enää käytössä. Vanhojen rakenteiden kulttuurihistoriallinen arvo otettiin hankkeessa huomioon, ja näkyvillä olevia rakenteita pyrittiin säilyttämään.
(uutinen jatkuu kuvan jälkeen)
Uhanalainen taimennaaras kaivaa joen sorapohjaan kutupesää koiraan odotellessa sivummalla.
Merkkejä lajiston paluusta
Hankkeen aikana purettiin patoja ja rakennettiin ohitusuomia vaellusesteiden ohi kohteissa ympäri Suomea. Monessa niistä on nähty jo merkkejä virtavesilajiston elpymisestä.
”Useassa kohteessa on nähty, että uhanalaiset vaelluskalat löytävät vanhoille kutupaikoilleen heti seuraavana syksynä, kun reitti on niille avattu. On todella palkitsevaa nähdä lajiston paluu omin silmin”, Vihtonen sanoo.
Esimerkiksi Äänekosken Mämmenkoskesta avattiin vuonna 2020 kaksi taimenien nousun esteenä ollutta patoa. Kaksi vuotta kunnostuksen jälkeen Mämmenkoskelle asennetussa vedenalaisessa kamerassa nähtiin jo paikalle palannut uhanalainen taimen ja jokirapu, sekä runsaasti muuta virtavesilajistoa.
Suomi näyttää erinomaista esimerkkiä EU:ssa vaellusesteiden poistamisessa. Purkua odottavat kuitenkin vielä lukuisat kohteet, jotka ovat suunnittelu- tai luvitusvaiheessa ja tarvitsevat rahoitusta varsinaiseen purkuun, WWF:n sisävesivastaava Jenny Jyrkänkallio-Mikkola sanoo.
”Tämän vuoksi on hyvin tärkeää, että valtion rahoitusta padonpurkuun on saatavilla myös tulevalla hallituskaudella.”
Virtavesien ennallistamisessa tärkeässä roolissa ovat päävastuulliset toteuttajat, jotka paikallistasolla koordinoivat kohteiden poistamista ja ohittamista. WWF kiittää kaikkien purkukohteiden päätoimijoita aktiivisesta työstä vaellusesteiden poistamisessa ja kohteissa toimineita sidosryhmiä onnistuneesta yhteistyöstä.
Vauhtia vaellukseen -hanketta rahoitti Euroopan meri- ja kalatalousrahasto (EMKR). Hankkeen omarahoitusosuuden mahdollisti Lassi Leppinen Säätiön merkittävä lahjoitus WWF:lle.
-
Vauhtia vaellukseen -hanke lukuina:
- 14 ohitettua tai poistettua vaellusestettä
- 29 patorakenteen poistamista tai esteettömäksi tekemistä edistetty
- yli 570 km uomaverkostoa virtavesilajeille
- 1,8 hehtaaria uutta lisääntymisympäristöä
Puretaan padot yhdessä!
Tule mukaan! Pelastamme tuhotut koskimaisemat, päästämme virtavedet vapaiksi ja annamme uhanalaisille lohikaloille mahdollisuuden lisääntyä. Kaikkia tarvitaan nyt, sillä purettavia ja ennallistettavia kohteita on satoja.