WWF:n Luontoliven lapinpöllökamera keräsi jättiyleisön – mitä poikasille tapahtuu seuraavaksi?

WWF:n Luontolivessä päästiin tänä keväänä ja kesänä ensimmäistä kertaa seuraamaan lapinpöllöjen pesän elämää. Yleisö ottikin lapinpöllökameran heti ensimmäisellä tuotantokaudella omakseen. Toukokuun alussa avattu ja kesäkuun lopussa suljettu kamera keräsi kaikkiaan yli miljoona katselua.

Lapinpöllön pesälle kuoriutui kaikkiaan neljä poikasta. Näistä kaksi menehtyi kuitenkin todennäköisesti ravinnon puutteeseen. Kaksi pöllönpoikasta hyppäsi lajille tyypillisesti pesästä alas kasvettuaan riittävästi.

Metsien hakkuut uhkaavat myös lapinpöllöjen pesäpaikkoja

Toukokuussa lapinpöllökameraan kantautuivat metsätöiden äänet, jotka ymmärrettävästi herättivät katsojissa huolta. Ääni ei kuitenkaan onneksi kuulunut metsäpalstalta, jolla kamera sijaitsi. Yksityisessä omistuksessa oleva metsäpalsta rajautuu muihin yksityismaihin, joilla on tehty hakkuita. Ääni kantautui siis mitä suurimmalla todennäköisyydellä naapuripalstoilta.

Metsätöiden äänet alleviivasivat joka tapauksessa ongelmaa isommassa kuvassa. Vaikka lapinpöllö ei ole juuri tällä hetkellä Suomessa uhanalainen laji, vanhojen metsien väheneminen uhkaa myös sen suosimia pesimäympäristöjä. Metsien hakkuut ovat koskettaneet myös lapinpöllökamerassa nähtyjä pöllöjä. Kameran pöllönaaras pesi jotain vuosia aiemmin lähistöllä olleessa metsässä, joka sittemmin avohakattiin.

”Avohakkuisiin perustuva intensiivinen metsätalous on ajanut suomalaisen metsäluonnon ahdinkoon. Metsien lajisto on uhanalaistunut ja uhanalaistuu entisestään, jos hakkuita jatketaan nykyiseen tapaan. Tilannetta pahentaa se, että hakkuumääriä on kasvatettu viime vuosina”, kertoo WWF Suomen ohjelmajohtaja Petteri Tolvanen.

”Metsänomistajat voivat ojentaa lapinpöllöille ja muille vanhan metsän lajeille auttavan käden esimerkiksi suojelemalla metsänsä METSO-ohjelman tarjoamaa korvausta vastaan, jättämällä metsään hakkuissa vanhat puut ja suosimalla jatkuvaa kasvatusta avohakkuiden sijaan.”

Myös sinä voit tukea työtämme tekemällä lahjoituksen suomalaisten metsien ja niiden lajien, kuten lapinpöllön ja sen pesäpaikkojen, suojeluun.

Lapinpöllön poikaset jatkavat elämäänsä pesän lähistöllä syksyyn saakka

Kaksi WWF:n Luontolivessä nähtyä lapinpöllön poikasta hyppäsi pesästä maahan kesäkuun puolen välin tienoilla. Monia katsojia askarrutti kysymys siitä, miten poikasten elämä jatkuu pesästä poistumisen jälkeen.

Poikaset pysyttelevät aluksi pesän lähistöllä kiipeillen puunrungoilla ja puissa kunnes ne noin 40 vuorokauden ikäisinä oppivat lentämään. Tämän jälkeenkin emot ruokkivat niitä mahdollisesti aina lokakuun alkuun asti. Lentokykyisinä poikaset saattavat liikuskella jo kilometrejä.

Lapinpöllökamerassa lajiasiantuntijana toimiva Matti Suopajärvi käväisi kuvauspaikalla tarkastelemassa tilannetta.

”Kävin 22.6. etsimässä poikasia, mutta kenties naaras huomasi jo kaukaa lähestymiseni ja vaimensi poikasten kerjäyksen, koska en niitä kuullut”, Suopajärvi kuvailee.

”Huomasin naaraan lopulta noin 120 metriä suoraan kamera-pesä-linjan takaa, jossa se vaimeasti varoitti minua ja siirtyi kauemmaksi. Poikaset olivat erittäin todennäköisesti juuri siinä, kenties jossain kuusessa korkealla, mutta en niitä huomannut.”

(Juttu jatkuu videon jälkeen.)

Lapinpöllökameran naaraslintu pesinyt alueella aiempinakin vuosina

Suopajärvellä on tarjota lapinpöllökameran ystäville mielenkiintoista tietoa lähetyksessä tavatuista emolinnuista.

”Naaraspöllö on rengastettu 2014 pesivänä, jolloin sillä oli kaksi poikasta. Pesäpaikka oli 350 metrin päässä nykyisestä pesäpaikasta. Vuonna 2015 pöllö oli vaihtanut pesäpaikkaa ja pesi puolestaan vain 200 metrin päässä nykyisestä pesäpaikasta”, Suopajärvi kertoo.

”Pöllöjen iän voi määrittää siipien sulkasadon perusteella ja ensimmäisen pesinnän yhteydessä määritin linnun neljännellä kalenterivuodella olevaksi. Eli lintu on syntynyt vuonna 2011 ja on nyt siis 12-vuotias.”

Vertailun vuoksi kerrottakoon, että vanhin elossa tavattu lapinpöllö on ollut 20-vuotias.

”Vuonna 2019 keväällä tapasin linnun 5 kilometrin päässä kamerapesältä keväthangilla saalistamassa. 2019 oli hyvä myyrä- ja lapinpöllövuosi ja todennäköisesti pöllö pesi jossain minulle tuntemattomassa paikassa.”

Vuosien 2020–2022 väliseltä ajalta Suopajärvellä ei ole tietoa naaraspöllön liikkeistä. Aiempien satelliittilähetinlintujen tutkimusten perusteella lapinpöllönaaraat voivat myyrien vähentyessä vaeltaa hyvinkin kauas pesimäpaikoiltaan koko pohjoisen havumetsävyöhykkeen alueella, eli jopa satoja kilometrejä, ja palata myöhemmin aivan samoille alueille takaisin.

”Tuo on ihmisen ymmärryskyvylle kovasti haastava ajatus, koska lapinpöllöt lentävät puiden alapuolella – metsissä. Miten ne löytävät takaisin”, Suopajärvi pohtii.

Pesää asuttanut koiraslintu rengastettiin nyt lapinpöllökameran huoltokäynnin yhteydessä. Se on entuudestaan tuntematon vähintään 4-vuotias renkaaton lintu.

Lapinpöllökamera osa WWF:n Luontoliveä

Lapinpöllökamera on osa WWF:n laajempaa Luontolive-palvelua, jossa seurataan suoria lähetyksiä suomalaisesta luonnosta. Tällä hetkellä suorassa lähetyksessä voi seurata myös sääksiä ja itämerennorppia. Lähetyksiä on katsottu jo yli 25 miljoonaa kertaa. WWF:n tavoitteena on toteuttaa lapinpöllöjä seuraava lähetys myös ensi vuonna, jos löytyy kuvaukseen sopiva pesäpaikka.

WWF:n Luontoliven teknisestä toteutuksesta vastaavat Live Eye Oy ja Pukki Visuals.