Myrskyvaroitus? – Sään ääri-ilmiöt näyttävät ilmastonmuutoksen voiman

Suomeen ennustettu rajuilma nousi viikonloppuna otsikoihin laajasti, vaikka loppukesän rajuilmat eivät sinällään ole Suomessakaan uusi ilmiö. Esimerkiksi vielä sunnuntaina 5. elokuuta säätilanne vaikutti meteorologien mukaan hyvin samankaltaiselta kuin vuonna 2010, jolloin Sylvi-rajuilman yli 30 metriä sekunnissa puhaltaneet tuulet, voimakkaat ukkoset ja sateet aiheuttivat mittavia vahinkoja.

Tiistaina 8. elokuuta vaikutti kuitenkin siltä, että Suomi selviää täpärästi pahimmalta myräkältä. Silti meilläkin raportoitiin jo tiistaiaamun aikana kymmeniä tuhansia sähkökatkoja, ja hätäkeskus ilmoitti linjojen ruuhkautuneen rajuilmaan liittyvistä soitoista. Ruotsissa ja Norjassa Hansiksi nimetty myrsky oli puolestaan jo maanantaina aiheuttanut runsaasti ongelmia etenkin tulvien ja maanvyöryjen muodossa, ja sen ennustettiin tiistaina edelleen voimistuvan.

”Pohjoismaissa on totuttu ajattelemaan, että ilmastonmuutoksen konkreettisimmat vaikutukset näkyvät kaukana meistä olevissa maissa. Todellisuudessa ilmasto lämpenee Euroopassa maapallon keskiarvoa nopeammin. Tänäkin kesänä koetut kuivuus- ja hellejaksot sekä rajut sateet tulevat yleistymään, ellei ilmastonmuutosta kyetä hillitsemään”, sanoo WWF:n ilmasto-ohjelman johtaja Bernt Nordman.

Sääilmiö vai ilmastonmuutoksen seuraus?

Yksittäisten myrskyjen tai rajuilmojen kohdalla on mahdotonta sanoa, johtuvatko ne säästä vai ilmastonmuutoksesta. Ilmastomallinnukset kuitenkin osoittavat, että sään ääri-ilmiöiden esiintymistiheys ja voimakkuus ovat jo lisääntyneet, ja tulevat mitä todennäköisimmin yhä lisääntymään ilmaston lämmetessä.

”Erään skenaarion mukaan Euroopassa voi vuosisadan lopulla olla jopa 60 prosenttia nykyistä enemmän rajuilmoja”, Nordman toteaa.

Suomessa myrskyt eivät tilastojen mukaan ole juurikaan yleistyneet, mutta niiden ja rajuilmojen aiheuttamat vahingot tulevat ilmastonmuutoksen myötä hyvin todennäköisesti kasvamaan.

”Kesän rajuilmojen kohdalla etenkin sadannan lisääntymisestä johtuvat haitat tulevat näkyviksi. Teiden tulviminen ja puiden kaatuminen aiheuttavat ongelmia muun muassa liikenteelle ja sähkönjakelulle. Rankat sateet voivat myös tuhota viljasatoa ja huuhtoa rehevöittäviä ravinteita vesistöihin”, Nordman luettelee.

Pohjois-Euroopassa, kuten Suomessa, varsinaisia myrskyjä esiintyy etenkin talviaikaan. Lämpenevän ilmaston myötä metsät ovat talvisin entistä alttiimpia kovan tuulen vaikutuksille.

”Kun routaa ei ole, se ei pidä juuria aloillaan, ja puut kaatuvat helpommin”, toteaa Nordman.

”Metsätalouden sopeutumiseen ilmastonmuutokseen pitäisikin kiinnittää nykyistä huomattavasti enemmän huomiota. Metsien monimuotoisuutta lisäämällä ja siirtymällä päätehakkuista jatkuvapeitteiseen kasvatukseen voidaan pienentää myös muita ilmastonmuutoksen mukanaan tuomia riskejä talousmetsissä”, Nordman jatkaa.

Tulevaisuus päättäjien käsissä

Lyhytkestoiset myrskyt ja rajuilmat jäävät helposti mieleen, sillä ne muodostavat selvän poikkeuksen totuttuun. Vaikka lyhyellä varoitusajalla tehtävät varautumistoimet ovat tärkeitä, on ongelman juurisyihin tartuttava entistä tiukemmin ja vaikuttavammin: ilmastonmuutosta hillitsemällä voimme vähentää todennäköisyyttä sille, että sään ääri-ilmiöistä muodostuisi niin sanottu uusi normaali. Resepti on ollut selvillä jo pitkään.

”Ihmisen ilmakehään päästämien kasvihuonekaasujen määrää on rajoitettava nopeasti ja voimakkaasti. Selkein yksittäinen keino ilmastonmuutoksen hillitsemiseen on fossiilisten polttoaineiden korvaaminen uusiutuvilla energianlähteillä.”

Vaikka tiede on toistanut samaa viestiä jo vuosikausien ajan, ei vaikuttavaan toimintaan siirtymän toteuttamiseksi ole ryhdytty. Aihe on kuitenkin edelleen enemmän kuin ajankohtainen, sillä marras-joulukuun taitteessa maailman johtajilla on mahdollisuus tehdä koko maailmaa sitovia päätöksiä luonnon ja ihmisten hyväksi.

”Dubain ilmastokokouksen on näytettävä voimansa ja osoitettava, että maailman mailla on halua rakentaa kestävämpää ja turvallisempaa tulevaisuutta”, Nordman sanoo.