Ilmastonmuutos
Ilmaston lämpeneminen ihmisen toiminnan seurauksena on yksi suurimmista maailmanlaajuisista kriiseistämme. Se vaikuttaa kielteisesti ihmisiin ja luontoon ympäri maailmaa jo nyt, myös meillä Suomessa. Voimme kuitenkin edelleen hillitä ilmastonmuutosta ja lieventää ilmastokriisiä. Myös sinä voit auttaa.
Mistä ilmastonmuutos johtuu?
Ilmakehämme toimii kuten kasvihuone. Ilmakehässä olevat kaasut päästävät läpi auringon säteet, mutta estävät osaa lämmöstä karkaamasta takaisin avaruuteen. Ilmiö mahdollistaa elämän maapallolla. Ihmisen toiminnan seurauksena lämmön karkaamista estävien kaasujen määrä ilmakehässä lisääntyy kuitenkin voimakkaasti. Tämän johdosta maapallon ilmasto lämpenee nopeasti.
Kolme neljäsosaa ilmastonmuutosta kiihdyttävistä kasvihuonekaasupäästöistä on peräisin fossiilisten polttoaineiden, kuten öljyn, kivihiilen ja maakaasun poltosta.
Ilmastonmuutoksen vaikutukset
Hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin IPCC:n kuudennen arviointiraportin mukaan maapallon keskilämpötila on jo nyt noussut 1,1 asteella suhteessa vertailukohtana käytettävään esiteolliseen aikaan. Lämpenemisen rajoittaminen Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteiden mukaiseen 1,5 asteeseen onkin päivä päivältä hankalampaa.
Arktisilla alueilla lämpeneminen on viimeisimpien tutkimusten mukaan lähes neljä kertaa maapallon keskiarvoa nopeampaa. Lämpenemisen seurauksena esimerkiksi arktiset merijäämassat sulavat hälyttävää vauhtia, vaikuttaen merenpinnan nousuun koko maailmassa.
Jo 1,5 asteen rajan ylittäminen tarkoittaisi katastrofaalisia seurauksia luonnolle. Lajit eivät pysty sopeutumaan nopeasti muuttuviin elinolosuhteisiin ja ilmaston lämpenemisen myötä lisääntyvät sään ääri-ilmiöt, kuten rankkasateet, kuumuusjaksot ja hirmumyrskyt tuhoavat luontoa. Mitä korkeammalle maapallon keskilämpötila nousee, sitä vakavammat seuraukset sillä on luonnolle.
Ilmastonmuutoksen vaikutukset luontoon ja eläimiin ja sitä kautta myös ihmisten elämään näkyvät jo nyt muun muassa seuraavilla tavoilla:
- Huomattava osa arktisen alueen ympärivuotisesta jääpeitteestä on jo hävinnyt.
- Meriveden nousu uhkaa matalia saarivaltioita ja rannikkoalueita.
- Ilmakehän hiilidioksidi liukenee meriin ja aiheuttaa happamoitumista, mikä tuhoaa muun muassa koralleja. Tutkijoiden mukaan yli 90 % koralleista on vaarassa kadota vuoteen 2050 mennessä, ellemme onnistu hillitsemään ilmaston lämpenemistä.
- Suomessa esimerkiksi saimaannorppa ja lohikalat kärsivät ilmastonmuutoksesta jo nyt.
- Sään ääri-ilmiöt, kuten rankkasateet, myrskyt ja kuivuusjaksot, ovat jo yleistyneet ja vaikeuttavat globaalia ruoantuotantoa sekä aiheuttavat mittavia vahinkoja ihmisille ja luonnolle. Ilmaston lämmetessä nämä ilmiöt tulevat yhä yleistymään.
Näin ilmastonmuutos vaikuttaa eläimiin
Ilmastonmuutoksen haitat elinympäristöille ovat mittavia ja muutokset niin nopeita, etteivät lajit ehdi sopeutua niihin. Katso alla olevasta kuvagalleriasta, millaisia vaikutuksia ilmastonmuutoksella on eläimiin.
Jääkarhu käyttää jopa puolet ajastaan ravinnon hankkimiseen, mutta usein huonolla menestyksellä – alle kaksi prosenttia sen saalistusyrityksistä tuottaa tulosta. Ilmastonmuutos on tälle ainutlaatuiselle eläimelle iso riski, sillä sen ravinnonhankinta vaikeutuu entisestään jääpeitteen huvetessa.
Lumi ja jää ovat elintärkeitä saimaannorpan selviytymiselle, sillä se synnyttää poikasensa lumikinokseen kaivamaansa luolamaiseen pesään. Pesäkinokset uhkaavat kuitenkin sulaa ilmastonmuutoksen seurauksena. WWF auttaa saimaannorppaa muun muassa kolaamalla Saimaalle apukinoksia, joita norpat voivat käyttää pesintään.
Ilmastonmuutos vaikuttaa liemikilpikonnien selviytymismahdollisuuksiin. Kilpikonnien sukupuoli määräytyy sen mukaan, kuinka lämpimässä hiekassa munat kehittyvät. Korkeampi lämpötila tuottaa naaraskonnia, viileämpi koiraita. Pienikin muutos haudontalämpötilassa voi vinouttaa kilpikonnien sukupuolijakaumaa.
Lapissa elävien naalien tulevaisuutta uhkaa etelästä saapuva ei-toivottu sukulainen – kettu. Ilmastonmuutoksen myötä naali joutuu kilpailemaan ketun kanssa ravinnosta ja pesimäpaikoista. Vaikka suojelutyö onkin viime vuosina johtanut ennätyksellisiin naalin pesintöihin, laji on edelleen äärimmäisen uhanalainen Suomessa.
Afrikassa elävät metsänorsut tarvitsevat paljon vettä. Ilmastonmuutoksen seurauksena kuivuus lisääntyy Afrikassa, mikä voi vähentää makean veden määrää. Norsuille vesivarojen hupeneminen on kohtalokasta.
Bambut ovat vaarantuneiden isopandojen pääasiallista ravintoa. Tiheään lehvikköön kätkeytynyt panda syö lähes taukoamatta, noin 14 tuntia päivässä. Pandojen ravinto on vaarassa kadota, sillä jotkin bambulajit ovat hyvin herkkiä ilmaston lämpenemiselle.
Ilmastonmuutoksen ratkaisut
Ilmastonmuutos on jo edennyt pitkälle, ja sekä luonnon että ihmisten hyvinvoinnin turvaamiseksi on toimittava ripeästi. Voimme kuitenkin edelleen hillitä ilmastonmuutosta ja edistää muuttuviin olosuhteisiin sopeutumista.
Tärkein keino hidastaa luonnolle ja ihmisille vakavia vaikutuksia aiheuttavaa ilmastonmuutosta on kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen – erityisesti fossiilisten polttoaineiden käytön lopettaminen. Muuttuviin olosuhteisiin sopeutuminen puolestaan edellyttää vaikutuksia ennaltaehkäiseviä ja vähentäviä toimia sekä varautumista. Ilmastonmuutoksen tuhoisia vaikutuksia voidaan torjua etenkin niin sanotuilla luontopohjaisilla ratkaisuilla, joiden avulla voidaan hallita ilmastonmuutoksen haitallisia vaikutuksia ja lisätä luonnon monimuotoisuutta.
Lue lisää ilmastonmuutoksen ratkaisuista Ilmastokriisin ratkaisut -sivulta.
Mitä WWF tekee ilmastokriisin ratkaisemiseksi?
Ilmastotyömme tärkein tavoite on rajoittaa ilmaston lämpeneminen 1,5 asteeseen ja torjua ilmastonmuutoksen aiheuttamia riskejä ihmisille ja ympäristölle. Torjumme ilmastonmuutosta seuraavin keinoin:
-
Vaikutamme ilmastopolitiikkaan
Suomen ilmastolakiin kirjattu tavoite hiilineutraaliudesta vuonna 2035 vaatii rajuja päästöleikkauksia ja hiilinielujen merkittävää vahvistamista. Nykyiset politiikkatoimet eivät ole riittäviä.
EU-tason päätöksillä on suuri vaikutus Suomeen. Siksi WWF vaikuttaa myös EU-päätöksiin.
Ilmastokriisin ratkaisemiseen tarvitaan tiivistä globaalia yhteistyötä. Vuonna 1992 laadittu ilmastopuitesopimus ja sen pohjalta sovittu Pariisin ilmastosopimus luovat puitteet maiden väliselle ilmastodiplomatialle. WWF osallistuu tarkkailijan roolissa kansainvälisiin ilmastokokouksiin.
-
Järjestämme maailman suurimman ilmastotapahtuman
Järjestämme vuosittain maailman suurimman ilmastotapahtuman, Earth Hourin, joka antaa ihmisille mahdollisuuden ilmaista mielipiteensä ja tehdä valintoja arjessaan ilmaston puolesta.
-
Suojelemme saimaannorppaa
Suomessa autamme esimerkiksi saimaannorppaa sopeutumaan vähälumisiin talviin muun muassa kolaamalla apukinoksia yhdessä Metsähallituksen ja vapaaehtoisten kanssa.
-
Estämme metsäkatoa
Metsillä on merkittävä rooli ilmastonmuutoksen hillinnässä. Torjumme metsäkatoa Suomen lisäksi muun muassa Himalajalla, Borneolla ja Itä-Afrikassa. Kampanjoimme onnistuneesti EU:n metsäkatolain puolesta.
-
Edistämme teollisuuden vähähiilisiä ratkaisuja
Edistämme teollisuuden vähähiilisiä ratkaisuja. Tärkeä työkalu on Science Based Targets initiative, joka ohjaa yritysten strategista päätöksentekoa maapallon keskilämpötilan nousun rajoittamiseksi 1,5 asteen alapuolelle. Tällä hetkellä panostamme erityisesti terästeollisuuden dekarbonisaatioon.
-
Toimimme yritysten kanssa
WWF Green Office -ympäristöjärjestelmä on käytössä lähes 200 organisaatiossa Suomessa. Sen avulla työpaikat voivat vähentää ympäristövaikutustaan ja hiilijalanjälkeään. Työskentelemme myös yhdessä yritysten kanssa ilmastokriisin ratkaisemiseksi.
Mitä sinä voit tehdä ilmastokriisin lieventämiseksi?
Jokainen meistä voi vaikuttaa ilmastonmuutoksen hillintään tekemällä ilmastoystävällisiä valintoja omassa arjessaan. Merkittävimmät kasvihuonekaasuja vähentävät arjen teot liittyvät asumiseen, liikkumiseen, ruokaan sekä tavaroiden ja palveluiden kulutukseen. Omien kulutusvalintojesi lisäksi voit vaikuttaa myös vaatimalla ilmastotekoja päättäjiltä.
-
Valitse ilmastoystävällistä ruokaa
Voit vähentää ruuan ilmastovaikutuksia kasvipainotteisella ruokavaliolla. Kun tilaat WWF:n ruokakurssin, saat kuuden viikon ajan sähköpostiisi viikoittaisen uutiskirjeen, joka tarjoaa runsaasti herkullisia reseptejä ja käytännön vinkkejä ympäristöystävällisen ruuan valmistamiseen. Vastuullisiin kalavalintoihin apua tarjoaa WWF:n Kalaopas.
-
Tarkastele energiankulutustasi
Energiankulutus on tärkeä tekijä ilmastonmuutoksen hillinnässä, ja Suomessa lämmityksen rooli korostuu. Lämmitystarvetta voi vähentää huolehtimalla hyvästä eristyksestä ja sekä karsimalla turhia neliöitä. Ympäri vuoden lämmitettävät vapaa-ajan asunnot lisäävät sähkönkulutusta etenkin talvella. Sisäilmaa ja käyttövettä voi lämmittää uusiutuvilla energialähteillä. Sähköäkin kannattaa käyttää säästeliäästi. Kylmälaitteet ovat usein sähkösyöppöjä. Sähkönkulutus kannattaa mahdollisuuksien mukaan ajoittaa hetkiin, jolloin on hyvä energiasää. Sähkönkuluttajana voit valita sähkösopimuksen, jossa myyjä sitoutuu tuottamaan kuluttamasi määrän sähköä esimerkiksi aurinko- tai tuulivoimalla.
-
Liiku ilmastoystävällisesti
Vähennä fossiilisia polttoaineita käyttävän henkilöauton käyttöä, suosi julkista liikennettä ja pyöräile tai kävele lyhyemmät matkat. Jos kuitenkin tarvitset autoa, kannattaa kulkea mahdollisuuksien mukaan kimppakyydeillä. Pohdi myös mahdollisuuksiasi vaihtaa sähköautoon tai autoon, joka kulkee biokaasulla. Suosi kotimaisia lomakohteita ja tee matkat junalla.
-
Vaikuta yhteiskunnassa
Ilmastonmuutos ja luontokato ovat aikamme suurimpia kriisejä, eikä niiden ratkaisemista voida lykätä. Suurin vastuu on päättäjillä. Siksi on tärkeää, että äänestät vaaleissa ehdokkaita, jotka haluavat toimia yhteisen luonnon ja ilmaston puolesta. Osallistu myös ilmastoaiheisiin tapahtumiin tai liity ympäristöjärjestöjen vapaaehtoisiin. Mitä useampi meistä vaatii päättäjiltä vahvoja ilmasto- ja luonnonsuojelutoimia, sitä vaikuttavampia yhdessä olemme.
Auta Ilmasto-kummina
Kummina tuet poliittista vaikuttamistyötämme sekä ilmastonmuutoksesta kärsivien lajien ja elinympäristöjen suojelua koko kansainvälisen verkostomme voimin. Nyt on kiire toimia yhdessä!
Auta Ilmasto-kummina
Suomen luonto tarvitsee hyväntekijöitä – osallistu joulukeräykseen
Suomalainen luonto on antanut meille paljon, sukupolvesta toiseen. Nyt se tarvitsee apuamme enemmän kuin koskaan. Yritys- ja yksityislahjoittajien tuella suojelemme luonnon monimuotoisuutta ja taistelemme ilmastonmuutoksen vaikutuksia vastaan.