Valtamerien pintalämpötila ennätyskorkealla – ”Ihmiskunnan on vastattava merien hätähuutoon”

Heinäkuu oli maapallon mittaushistorian kuumin kuukausi, ja viime viikolla mittaushistoriassa tehtiin jälleen uusi lämpöennätys, kun valtamerten merenpinnan päivittäinen keskilämpötila nousi 20,96 asteeseen. Lämpeneminen heikentää merien kykyä sitoa hiiltä, ja sen vaikutukset kalastukseen vaarantavat miljoonien ihmisten ravinnonsaannin. 

Valtamerien merenpinnan päivittäinen keskilämpötila oli viime viikolla korkeampi kuin koskaan mittaushistoriassa. Euroopan unionin ympäristötiedon palveluverkoston Copernicuksen mukaan merenpinnan keskimääräiseksi päivittäiseksi lämpötilaksi mitattiin 20,96 celsiusastetta, mikä on selvästi korkeampi kuin tyypillisesti tähän aikaan vuodesta.   

Lämpöpiikit ovat lisääntyneet ilmastonmuutoksen myötä, ja kesän aikana käynnistynyt El Niño-sääilmiö tulee voimistamaan merivesien lämpenemistä entisestään. El Niño on 2–7 vuoden välein toistuva, Tyynenmeren merivirtoja muuttava ja säähän vaikuttava ilmiö, jonka on ennustettu voimistuvan ainakin seuraavan vuoden ajan. Huolestuttavaa on, että ilmastonmuutoksen myötä lisääntyneet ja voimistuneet sään ääri-ilmiöt saavat El Niñosta lisää pontta.   

Valtameret ovat vuosikymmenten ajan tasanneet kasvihuonepäästöjen vaikutuksia sitomalla merkittävän osan ylimääräisestä hiilidioksidista ja varastoimalla lämpöä. Lämpenemisen myötä merien kyky sitoa hiiltä heikkenee.   

”Tähän asti maailman valtameret ovat hidastaneet kasvihuonekaasupäästöjen ilmastovaikutusta. Ihmiskunnan on nyt vastattava merten hätähuutoon. Ennätyksellisen korkeat lämpötilat uhkaavat ainutlaatuista meriluontoa ja sen vaikutukset kalastukseen vaarantavat miljoonien ihmisten ruokahuoltoa. El Niñolle emme voi mitään, mutta päästöjä voimme leikata, jotta merten tulevaisuus voidaan pelastaa”, sanoo WWF:n ilmasto-ohjelman johtaja Bernt Nordman.  

Ennätyslämpötilat uhkaavat meriekosysteemejä

Meriveden lämpötilan nouseminen ja toistuvat ennätyslämpötilat aiheuttavat lukuisia perustavanlaatuisia muutoksia ja kerrannaisvaikutuksia rannikoiden ja merten ekosysteemeille, aina viimeaikaisista Floridan korallien massavaalenemistapahtumista Etelämantereen ennätysmataliin jäätasoihin. WWF:n meriasiantuntija Iiris Kokkonen on huolissaan tilanteesta. 

“Monet kriittisistä merten avainekosysteemeistä, kuten koralliriutat, ovat vaarassa hävitä laajoilta alueilta kokonaan. Esimerkiksi Floridassa mitattiin heinäkuussa huima merenpinnan ennätyslämpötila 38,44 celsiusastetta, mikä on kuin porealtaassa. Korkeiden lämpötilojen seurauksena laajoja alueita koralliriutoista on vaalentunut ja kuollut Floridassa”, Kokkonen sanoo. 

Meriveden lämpeneminen ja lisääntyneet lämpöaallot muuttavat merten fysikaalisia ja kemiallisia ominaisuuksia, mikä johtaa myös merten ekosysteemien muuttumiseen.  Kerrannaisvaikutukset ovat moninaiset: merenpinnan nousu, merivirtojen muuttuminen, meriveden happipitoisuuden aleneminen, happamoituminen ja suolapitoisuuden lasku. Nämä muutokset voivat pahimmillaan johtaa kokonaisten meriekosysteemien tuhoutumiseen.

Koralliriuttojen kaltaiset elintärkeät avainekosysteemit tarjoavat lisääntymis- ja ruokailuympäristöjä monille meressä eläville lajeille, kuten kaloille ja merinisäkkäille. Niiden tuhoutuminen voi siten olla kohtalokasta lukuisille mereisille lajeille ja populaatioille. Merten lämpeneminen vaikuttaa voimakkaasti myös  mereisten lajien levinneisyyteen ja merten ravintoverkkoihin. 

“Monet kriit­ti­sis­tä merten avai­ne­ko­sys­tee­meis­tä, kuten ko­ral­li­riu­tat, ovat vaarassa hävitä laajoilta alueilta kokonaan."

Iiris Kokkonen

“Monet kriit­ti­sis­tä merten avai­ne­ko­sys­tee­meis­tä, kuten ko­ral­li­riu­tat, ovat vaarassa hävitä laajoilta alueilta kokonaan."

Iiris Kokkonen

 Terveet ja tuottavat valtameret ovat myös miljoonien ihmisten ravinnonlähde ja elinkeino. Laajamittaiset muutokset merten ekosysteemeissä ovat uhka luonnon monimuotoisuudelle, sekä vaikuttavat ihmiskunnan hyvinvointiin, turismiin ja elinkeinoihin. Erityisesti rannikkoyhteisöt, joille kalastaminen on pääelinkeino, ovat haavoittuvassa asemassa. 

Matala ja herkkä Itämeri on erityisen altis ilmastonmuutoksen seurauksille

tämeri on matala ja herkkä murtovesiallas, joten se on erityisen altis ilmastonmuutoksen seurauksille. Ilmaston lämpenemisen seuraukset näkyvät jo Itämerellä, ja se lämpenee muita maailman meriä nopeammin. Lämpöennätyksiä on mitattu niin Itämeren pinnalta kuin syvänteistäkin, ja myös tänä vuonna Itämerellä on mitattu korkeita lämpötiloja.  

Itämeren lämpeneminen vaikuttaa sen vedenalaiseen luontoon monin eri tavoin. Meriveden lämpeneminen kiihdyttää rehevöitymisen vaikutuksia entisestään, edistäen muun muassa sinilevien kasvua. Korkeat lämpötilat voivat olla kohtalokkaita Itämeren avainlajeille, kuten rakkohaurulle ja meriajokkaalle. Jotkin Itämeren lajeista voivat myös hyötyä meriveden lämpenemisestä, mutta se voi myös lisätä vieraslajien asettumista Itämereen, joista osa saattaa olla uhka Itämeren alkuperäislajeille.  

”Monimuotoisuuden köyhtyminen heikentää herkän meriluontomme kykyä sopeutua ilmaston lämpenemisen aiheuttamiin muutoksiin”, Kokkonen kertoo. 

Tärkeimpiä keinoja hillitä ilmastonmuutosta ja siten ehkäistä myös luonnon monimuotoisuuden köyhtymistä ovat fossiilisten polttoaineiden käytön lopettaminen, energiansäästö, hiilinielujen vahvistaminen, ylikulutuksen lopettaminen sekä yhteiset tavoitteet ja kansainväliset sopimukset meri- ja rannikkoalueiden ja -ekosysteemien suojelemisesta.  

Uutisen ingressiin oli kirjoitettu virheellisesti, että kesäkuu oli maailman mittaushistorian kuumin kuukausi. Korjasimme asiavirheen: heinäkuu oli maailman mittaushistorian kuumin kuukausi.

Itämerennorppa rantakivellä piirroskuvituksessa

Ilmastonmuutos muuttaa Itämerta

Itämeri on erityisen herkkä ilmastonmuutoksen seurauksille, koska se on matala sisämeri. Sinilevän määrä lisääntyy ja eläin- ja kasvilajit kärsivät ilmaston lämmetessä.

Katso, miten Itämeri muuttuu
Itämerennorppa rantakivellä piirroskuvituksessa

Ilmastonmuutos muuttaa Itämerta

Itämeri on erityisen herkkä ilmastonmuutoksen seurauksille, koska se on matala sisämeri. Sinilevän määrä lisääntyy ja eläin- ja kasvilajit kärsivät ilmaston lämmetessä.