WWF: Itämerennorpan metsästyskiintiö ei voi olla Suomessa 375 vaan korkeintaan 100 yksilöä
Maa- ja metsätalousministeriö esittää itämerennorpan metsästyskiintiöksi Perämerelle 375 yksilön enimmäismäärää. Ruotsin jo hyväksymä kiintiö on 350, mikä yhteenlaskettuna mahdollistaisi jopa 725 itämerennorpan metsästämisen alueella. Määrä on kohtuuttoman suuri itämerennorppakannan kokoon nähden ja uhkaa tyrehdyttää itämerennorpan kannan kasvun kokonaan, sanoo ympäristöjärjestö WWF.
WWF vaatii maa- ja metsätalousministeriötä pienentämään itämerennorpalle esittämäänsä 375 yksilön metsästyskiintiötä Perämerelle tuntuvasti. Järjestön mukaan esitetty kiintiö uhkaa norppakannan kasvua ja on täysin ristiriidassa ministeriön itsensä laatiman hoitosuunnitelman kanssa, jossa tavoitteeksi on asetettu norpan levittäytyminen uusille alueille.
Ruotsissa on jo hyväksytty 350 itämerennorpan metsästyskiintiö, mikä yhteenlaskettuna Suomeen esitetyn kiintiön kanssa mahdollistaisi jopa 725 norpan metsästämisen Perämerellä. Määrä ei ole millään tavoin linjassa Ruotsin viranomaisten laatiman, norppakannan kasvua mittaavan Potential Biological Removal –mallinnuksen kanssa, jonka mukaan ihmisen aiheuttaman itämerennorppien kuolleisuuden Ruotsissa ja Suomessa tulee pysyä alle 443 yksilössä. Jos määrä ylittyy, kanta uhkaa lähteä laskuun.
”Mallinnuksen perusteella Suomella on varaa sallia metsästysvuodeksi 2023–2024 korkeintaan 100 norpan kiintiö, kun Ruotsi on jo oman kiintiönsä asettanut. Tästä kiintiöstä tulee lisäksi vähentää mahdolliset vahinkoperusteiset poikkeusluvat sekä tietoon tulleet kalanpyydyksiin tai salametsästyksessä kuolleet norpat”, sanoo WWF Suomen ohjelmajohtaja Petteri Tolvanen.
Samasta syystä WWF vastustaa myös maa- ja metsätalousministeriön esitystä asettaa nyt norpan metsästyskiintiö kahdeksi peräkkäiseksi vuodeksi.
”Suomen kiintiö tulee asettaa vain yhdeksi metsästysvuodeksi, jotta jatkossa Suomi ja Ruotsi voivat tasapuolisesti sopia kestävät metsästyskiintiöt”, Tolvanen perustelee.
(uutinen jatkuu kuvan jälkeen)
Itämerennorppia on koko Itämeren alueella tällä hetkellä noin 10 000–20 000. Suomen itämerennorpista suurin osa elää Perämerellä, jossa norppia myös metsästetään.
Itämerennorppakannan kehitykseen liittyy epävarmuuksia, ja ministeriön esityksessään käyttämät arviot Perämeren itämerennorppakannan koosta saattavat olla liian optimistisia. Lisäksi pesintäänsä hyvää jäätalvea tarvitseva itämerennorppa on poikkeuksellisen herkkä ilmastonmuutokselle, ja tämä on otettava jo ennakoivasti huomioon kannanhoidossa.
”Perämeren norppakannan kehityksestä tai edes sen suunnasta ei voida sanoa mitään varmaa viimeisten kymmenen vuoden ajalta. Siksi lajin metsästyksessä on sovellettava varovaisuusperiaatetta”, Tolvanen sanoo.
Sekä Suomen että Ruotsin WWF vaativat yhdessä, että maat tehostaisivat yhteistyötä itämerennorpan kannanhoidossa. Kiireellinen toimi olisi järjestää tehostettu norppalaskenta Perämerellä, jotta alueen kannan todellinen koko saataisiin selville.
”Suomen ja Ruotsin metsästyskiintiöt ovat tällä hetkellä aivan liian suuret. Yhdessä ilmastonmuutoksen kasvavan uhan kanssa se tarkoittaa, että riski ainutlaatuisen itämerennorpan häviämiselle kasvaa”, kommentoi Ruotsin WWF:n hyljeasiantuntija Tom Arnbom.
Maa- ja metsätalousministeriön esitys itämerennorpan metsästyskiintiöstä on parhaillaan lausuntokierroksella, joka päättyy perjantaina 4. elokuuta. WWF:n lausunto on luettavissa täältä:
Lausunto esityksestä itämerennorpan metsästyskiintiöiksi
Lue lisää itämerennorpasta tietosivullamme!
Pysy kartalla luonnonsuojelun kuulumisista - tilaa WWF Suomen uutiskirje
WWF:n uutiskirjeen avulla pysyt kartalla luonnonsuojelun tuoreimmista kuulumisista. Uutiskirje kolahtaa sähköpostiluukkuusi kerran kuukaudessa.