Bhutanissa elää nyt 134 lumileopardia – kanta on kasvanut merkittävästi seitsemässä vuodessa
Bhutanin lumileopardikanta on tuoreen arvion mukaan kasvanut vuodesta 2016 lähes 40 prosenttia. Arka ja uhanalainen kissaeläin elää kahdentoista valtion alueella Etelä- ja Keski-Aasiassa.
Himalajalla sijaitsevasta Bhutanista on saatu lyhyen ajan sisään useita hienoja uutisia lajiensuojelun saralta. Heinäkuussa Bhutan kertoi maan tiikerikannan kasvaneen reilulla neljänneksellä, ja viikonloppuna Bhutan julkaisi uuden arvion maassa elävien lumileopardien määrästä.
Uusi arvio paljastaa lumileopardikannan kasvaneen lähes 40 prosentilla vuodesta 2016. Silloin lumileopardien määräksi arvioitiin 96 yksilöä, ja nyt Bhutanissa arvioidaan elävän yhteensä 134 lumileopardia. WWF Bhutan tuki vuonna 2022 toteutetun tutkimuksen toteuttamista varustamalla kentällä toimivia tutkijoita.
Uutinen on voitto lumileopardin suojelulle, sillä maailmanlaajuisesti näiden vuoristossa viihtyvien kissapetojen määrä on laskussa, ja kansainvälinen luonnonsuojeluliitto IUCN on luokitellut lajin vaarantuneeksi.
”Lumileopardia uhkaa etenkin elinympäristöjen häviäminen mm. infrastruktuurin rakentamisen myötä, saaliseläimien väheneminen sekä salametsästys. Ilmastonmuutos uhkaa kaventaa kylmään ilmastoon sopeutuneen lumileopardin elinalueita entisestään”, WWF:n suojeluasiantuntija Tanja Pirinen sanoo.
”Kannan kasvu ilahduttaa. Tuoreet luvut osoittavat sen, että Bhutanissa toteutetut suojelutoimenpiteet, kuten lumileopardien elinympäristöjen kartoittaminen ja suojelu, todella auttavat lajia.”
(uutinen jatkuu kuvien jälkeen)
Nämä kuvat ovat peräisin lumileopardien tutkimuksessa käytetyistä maastoon asennetuista riistakameroista. Kuvista näkee hyvin, minkälaisissa korkeuksissa kissapedot elävät.
”Himalajan haamun” tutkiminen on hankalaa
Lumileopardien suojelemista on hankaloittanut se, että ”Himalajan haamuksikin” kutsuttu kissapeto on äärimmäisen arka, eikä sen määrästä tai levinneisyydestä ole ollut tarpeeksi tietoa.
Tärkeä osa WWF Bhutanin työtä lumileopardien suojelemiseksi onkin ollut niiden elinalueiden ja määrän kartoittaminen sekä käyttäytymisen tutkimus. Myös WWF Suomi tuki pitkään lumileopardien elinalueiden suojelua Bhutanissa Suomen ulkoministeriön ja WWF-kummien tuella.
”Lumileopardeja tutkitaan esimerkiksi maastoon asennettujen riistakameroiden avulla. Lumileopardin turkin kuviointi on yksilöllinen, ja yksilöiden liikkeistä saadaan arvokasta tietoa turkin kuvioita kameran kuvista vertaamalla. Lisäksi lumileopardeja on tutkittu jonkin verran seurantapantojen avulla”, Pirinen kuvailee.
Myös tuoreessa tutkimuksessa riistakamerat olivat suuressa roolissa. Lumileopardien yli 9000 neliökilometrin laajuiselle vuoristoiselle elinalueelle asennettiin tutkimusta varten 310 riistakameraa. Ylempänä olevassa kuvagalleriassa on muutama otos, joita itsestään laukeaviin kameroihin tallentui kissapedoista.
Lumileopardin lisäksi tutkimuksen avulla saatiin sattumalta havainto myös toisesta uhanalaisesta lajista. Läntisessä Bhutanissa sijaitsevassa Parossa kameraan tallentui nimittäin valkoturpakauris (Cervus albirostris), jonka esiintymisestä Bhutanin alueella ei aiemmin ollut näyttöä.
Lumileopardien määrän noustua on riskinä, että niiden ja ihmisten väliset konfliktit lisääntyvät, sillä saaliseläinten vähennyttyä lumileopardit saalistavat karjaa mm. nuoria jakkeja. Tämän vuoksi villieläinvahinkojen korvausjärjestelmiä on kehitettävä, sekä vahinkoja ehkäistävä ennakolta esimerkiksi tukemalla aitauksien rakentamista.
Auta Kissaeläin-kummina
Uhanalaisten kissaeläinten tulevaisuus on veitsenterällä. Ikonisten lajien ahdingon syynä on elinalueiden hävittäminen, salametsästys ja ilmastonmuutos. Katso, mitä kaikkea tuellasi saadaan aikaan.