Amazonilla rikottiin synkkä ennätys – lokakuussa riehui yli 22 000 metsäpaloa

Äärimmäinen kuivuus vauhdittaa Amazonin metsäpaloja. Vaikka metsäkato on hidastunut, metsäpalot ovat jokavuotinen ilmiö ja ne kertovat Amazonin sademetsän heikosta tilasta. 

Brasilian Amazonilla rikottiin lokakuussa synkkä ennätys, kun sademetsissä havaittiin jopa 22 061 tulipaloa. Kyseessä on yksittäisen kuukauden suurin määrä metsäpaloja viimeisen 15 vuoden aikana. Brasilian kansallisen avaruustutkimuslaitos INPE:n mukaan metsäpalojen määrä oli 59 prosenttia korkeampi kuin edellisvuonna samaan aikaan. 

Tänä vuonna metsäpaloja ovat vauhdittaneet ennätysmäinen kuivuus ja kuumuus. Lokakuu oli alueella mittaushistorian kuumin ja lisäksi alue kärsii pahimmasta kuivuudesta 120 vuoteen. Yhdistelmä on ollut tuhoisa Amazonin ekosysteemille ja lajistolle. Vaikka metsäkato on vähentynyt Brasilian Amazonilla koko alkuvuoden ajan, ei metsäpaloja kuitenkaan olla pystytty estämään.  

“Kostea sademetsä ei normaalisti syty itsestään palamaan. Poikkeuksellinen kuivuus ja kuumuus luovat kuitenkin otolliset olosuhteet palojen leviämiselle. Huonokuntoiset metsät, jotka ovat pirstaloituneet hakkuiden, maatalouspeltojen ja karjalaitumien raivaamisen seurauksena, eivät enää ylläpidä kosteutta vaan roihahtavat helpommin palamaan”, WWF:n kansainvälinen metsäasiantuntija Maija Kaukonen kertoo.  

Metsäpaloista kärsivät Brasilian lisäksi myös muut Amazonin alueen maat. 

“Metsäpalot kytivät ja roihusivat kaikkialla ja savun haju peitti ilman”, marraskuussa Bolivian ja Brasilian rajalla Amazonilla vieraillut Kaukonen kertoo.  

Brasilian WWF:stä kerrotaan metsäpalojen leviävän erityisesti metsien reunoilla ja huonokuntoisissa metsissä. Jo kolmannes Amazonin sademetsästä on raivattu tai pahasti pirstaloitunut. 

 

Alueella elävät kärsivät kuivuudesta ja tulipaloista

Äärimmäisen kuivuuden vaikutuksista kärsitään erityisesti Länsi-Amazonilla, missä osassa suurimmista joista vedenpinta on laskenut ennennäkemättömän matalalle.   

Kuivuuden vaikutukset tuntuvat etenkin jokien rannikkoyhteisöissä, joille joet ovat tärkeitä kulkureittejä. Monet kunnat ovat jo ilman kulkuyhteyksiä, koska veneet eivät pääse perille. Pulaa on niin vedestä, ruuasta kuin pääsystä terveydenhuoltoon tai kouluun. Myös rahtihinnat nousevat ja vaikuttavat koko paikalliseen talouteen. 

WWF Brasilian luonnonsuojelu- ja ennallistamisjohtaja Edegar de Oliveira on erittäin huolissaan Amazonin tilanteesta ja vaatii lisää suojelutoimia.  

”Toimia tulipalojen torjumiseksi sekä metsäkadon lopettamiseksi on kiireellisesti tehostettava.” 

 

Mitä WWF tekee?

WWF osallistuu aktiivisesti kuivuuden vaikutusten torjumiseen Amazonilla. WWF tarjoaa humanitaarista apua alueen paikallisille asukkaille, jotka kärsivät vesi- ja ruokapulasta. 

Boliviassa WWF on tukenut metsäpalojen torjuntasuunnitelmien laadintaa sekä kouluttanut viranomaisia ja paikallisyhteisöjä palojen torjuntaan. WWF hankkii myös kalustoa ja suojavälineitä palojen sammutukseen.  

Lisäksi WWF on mukana työryhmässä, joka tutkii jokidelfiinien korkeaa kuolleisuutta Coarin ja Tefén järvillä Amazonin sisäosissa. Alueilta on löydetty 228 jokidelfiiniä kuolleena.  

Vuorigorillan poikanen

Auta Sademetsä-kummina

Tuellasi suojelemme luonnon monimuotoisuuden aarreaittoja, joita tuhotaan hälyttävällä vauhdilla. Tavoitteemme on pysäyttää maailman metsäkato vuoteen 2030 mennessä. Siihen pystymme vain yhdessä.

Lahjoita alk. 10 €/kk
Vuorigorillan poikanen

Auta Sademetsä-kummina

Tuellasi suojelemme luonnon monimuotoisuuden aarreaittoja, joita tuhotaan hälyttävällä vauhdilla. Tavoitteemme on pysäyttää maailman metsäkato vuoteen 2030 mennessä. Siihen pystymme vain yhdessä.