Ilmastonmuutokseen sopeutumisen rahoituksesta huutava pula – vaarantaa ekosysteemien ja ihmisten hyvinvoinnin
Alirahoitettu ja puutteellisesti valmisteltu. Näillä sanoilla YK:n ympäristöohjelma kuvaili ilmastonmuutokseen sopeutumisen rahoitusta viime viikolla julkaisemassaan Adaptation Gap -raportissa. Rahoitusta tulisi kasvattaa vähintään kymmenkertaiseksi suhteessa nykytasoon.
Ilmastokriisi on osa nykytodellisuutta – ei vain tulevaisuuden uhka. Noin 90 % maailman maissa koetuista katastrofeista liittyy sään ääri-ilmiöihin, joiden määrä ja voimakkuus kasvavat ilmastonmuutoksen edetessä. Kuluneen kesän aikana lämpötilaennätyksiä kirjattiin yksi toisensa jälkeen, ja kuluvasta vuodesta tulee mitä todennäköisimmin mittaushistorian kuumin.
Vaikka ilmastonmuutoksen pahenevia seurauksia eletään jo todeksi kaikkialla maailmassa, laahaavat toimet pahasti perässä niin päästöjen vähentämisen kuin muuttuviin olosuhteisiin sopeutumisen osalta. Yksi keskeisistä sopeutumista hidastavista tekijöistä on riittävän rahoituksen puute.
YK:n ympäristöohjelman (UNEP) tuore Adaptation Gap 2023 -raportti tarkastelee sopeutumiseen tarvittavan ja siihen ohjatun rahoituksen välistä kuilua. Nyt kahdeksatta kertaa julkaistun raportin sanoma on karu, muttei yllättävä: kuilu on ammottava, ja rahoitusta tulisi kasvattaa 10–18 kertaiseksi suhteessa nykytasoon, jotta sopeutumistarpeisiin voitaisiin vastata.
Myös kehityssuunta näyttää olevan väärä, sillä samalla kun ilmastokriisin aiheuttamat ongelmat lisääntyvät, sopeutumistoimet ovat hidastuneet niin rahoituksen, suunnittelun kuin toteuttamisenkin osalta.
”Rahoitusta on lisättävä välittömästi, sillä mitä pidempään odotamme, sitä suuremmaksi paitsi ongelmat, myös vahinkojen korjaamisen kustannukset kasvavat”, tiivistää WWF:n ilmasto-ohjelman johtaja Bernt Nordman.
”Pahimmin ilmastokriisi iskee kehittyviin maihin, jotka ovat vähiten vastuussa ilmaston lämpenemisestä. Pitkälle kehittyneillä mailla on velvollisuus rahoittaa haavoittuvammassa asemassa olevien ilmastokestävää kehitystä.”
Myös Suomen rahoitus kehittyvien maiden sopeutumistoimenpiteisiin on tällä hetkellä laskusuunnassa. Kun vuosina 2020–2023 Suomen tuki Vihreälle ilmastorahastolle (Green Climate Fund) oli 100 miljoonaa euroa, on se tulevalla kaudella (2024–2027) 60 miljoonaa. Rahasto suuntaa noin puolet rahoituksestaan sopeutumistoimenpiteisiin. Lisäksi Suomi rahoittaa YK:n Sopeutumisrahastoa (Adaptation Fund).
Marraskuun lopussa alkavassa YK:n ilmastokokouksessa jatketaan neuvotteluja sekä globaalista sopeutumisen viitekehyksestä (GGA, Global Goal on Adaptation) että ilmastorahoituksen periaatteista. WWF vaatii kansainvälisen ilmastorahoituksen tason merkittävää nostamista ja sitä, että puolet ilmastorahoituksesta suunnataan sopeutumiseen.
Sopeutumistoimien rahoittaminen on sijoitus
UNEP:n raportti painottaa myös yritysten roolia sopeutumisen rahoittamisessa. YK:n aavikoitumisen torjuntaa koskevan yleissopimuksen pääsihteeri Ibrahim Thiaw kehottikin raportin julkaisun yhteydessä yrityksiä näkemään sopeutumisrahoituksen sijoituksena, jolla turvataan paitsi luonnon ja ihmisten, myös yritysten itsensä menestymisen mahdollisuuksia.
Raportin mukaan esimerkiksi jokainen rannikon tulvimiselta suojautumiseen sijoitettu miljardi (USD) vähentää taloudellisia vahinkoja 14 miljardilla dollarilla.
Vaikka raportti ei luo kovin positiivista kuvaa kestävän tulevaisuuden rakentamisen nykyisestä tasosta, ovat kaikki mahdollisuudet ja ratkaisut asian korjaamiseksi edelleen saatavilla. Päätösten lykkäämisen jatkaminen sen sijaan altistaa yhä suuremmille riskeille – ja kasvattaa hintalappua.
”UNEP:n raportti on jälleen yksi painava muistutus ilmastonmuutokseen sopeutumisen tärkeydestä ja tarpeesta. YK:n ilmastokokouksessa valtioiden pitää sopia sopeutumisen keskeisistä periaatteista ja tavoitteista”, Nordman toteaa.
Luonto avainasemassa myös sopeutumisessa
Luonnon hyvinvointi on sopeutumisen kannalta kriittisen tärkeää, sillä olemme täysin riippuvaisia toimivien ekosysteemien kyvystä tuottaa niin sanottuja ekosysteemipalveluita – esimerkiksi puhdasta vettä ja ruokaa.
Yksi tehokkaista keinoista vahvistaa yhteisöjen ja alueiden kykyä torjua ilmastokriisin aiheuttamia ongelmia ovat niin sanotut luontopohjaiset ratkaisut, joiden ydinajatuksena on edistää samanaikaisesti sekä luonnon että ihmisten hyvinvointia. WWF toteuttaakin luontopohjaisiin ratkaisuihin keskittyviä hankkeita muun muassa itäisessä Afrikassa.
”Auttamalla luontoa autamme myös itseämme. Tarvitsemme monimuotoista luontoa ja toimivia ekosysteemejä paitsi hiilidioksidin sitomiseen, myös muuttuviin olosuhteisiin sopeutumiseen”, Nordman sanoo.
Tue ilmastotyötä yrityslahjoituksella
Ilmaston lämpeneminen ihmisen toiminnan seurauksena on yksi suurimmista maailmanlaajuisista kriiseistämme. Lahjoittamalla ilmastotyölle osoitat, että yrityksesi haluaa toimia ilmastonmuutoksen hidastamiseksi.