Jääkö valaiden laulu syvänmeren kaivostoiminnan melusaasteen alle?
Syvällä valtamerten pinnan alla piilee kiehtova ja salaperäinen maailma, joka on täynnä erikoislaatuista elämää. Syvänmeren pohja on myös energia- ja teknologiateollisuuden himoitsema aarreaitta, sillä merenpohjat ovat mineraalirikkaita alueita. Kantautuuko valaiden laulu enää samalla tavalla kuin ennen, kun meren pohjaan lähetetään valtavia koneita louhimaan mineraaleja?
Valaat käyttävät lukuisia erilaisia ääniä kommunikointiin, ravinnonsaantiin ja elinympäristönsä aistimiseen. Merinisäkkäät, kuten valaat, delfiinit ja pyöriäiset, ovat riippuvaisia äänistä, sillä muiden aistien teho vedessä on rajallinen.
Valaiden käyttämää ääntelyä kuvaillaan usein lauluksi, ja erityisesti ryhävalasurokset tunnetaan pitkistä ja monimutkaisista lauluistaan, jotka kantautuvat veden alla kymmeniä kilometrejä. Laulut koostuvat lukuisista äännähdyksistä, jotka yhdistyvät pitkiksi lauseentapaisiksi katkelmiksi. Katkelmat puolestaan muodostavat lauluun teemamaisia kokonaisuuksia. Laulut voivat olla kestoltaan mitä tahansa 30 minuutin ja kokonaisen vuorokauden väliltä. Tutkijat ovat havainneet eri valaspopulaatioiden omaksuvan toistensa lauluja muuttoreittiensä varrella. Nämä laulut pysyivät ennallaan niiden monimutkaisuudesta ja populaatioiden tuhansien kilometrien välimatkasta huolimatta.
Lauluilla ja ääntelyillä etsitään sopivaa lisääntymiskumppania, kujerrellaan poikasille, hankitaan ravintoa, suunnistetaan pimeässä meressä, vaihdetaan tietoa ja varoitetaan muita lähestyvästä vaarasta. Meren alla kantautuu laulujen lisäksi vihellyksiä, kumahduksia, haukahduksia, naksahduksia ja toistuvia, pulssimaisia äännähdyksiä.
Nämä lajeille elintärkeät äänet ovat kuitenkin vaarassa peittyä melusaasteen alle.
Ryhävalaiden laulut voivat olla kestoltaan mitä tahansa 30 minuutin ja kokonaisen vuorokauden väliltä.
Ryhävalas ja poikanen Vava’un saariryhmittymän läheisyydessä Tyynellä valtamerellä.
Kantautuuko merten jättiläisten ääni enää, jos syvänmeren pohja-alueilla aloitetaan louhinta?
Merten alla äänimaisemaa rikkovat nykyään monet ihmisen toiminnasta johtuvat äänet, kuten laivaliikenne, kaasu- ja öljyporauslautat sekä kaikuluotaimet. Lajit reagoivat vedenalaiseen melusaasteeseen eri tavoin. Vuonna 2009 tutkijat havaitsivat muutoksen sinivalaiden ääntelyssä. Niiden ääntelytaajuudet olivat matalampia kuin aikaisemmin, todennäköisesti johtuen ympäristön melusaasteen lisääntymisestä. Tutkimuksessa, jossa seurattiin sarvivalaiden reaktiota kaasu- ja öljynporausteollisuuden seismisten tutkimuksen yhteydessä käytettävään ilma-aseeseen, havaittiin, että sarvivalaat sukeltavat aseen ääntä nopeasti pakoon meren syvyyksiin ja käyttävät reaktion aikana valtavasti enemmän energiaa kuin normaalioloissa. Altistuminen jatkuvalle melusaasteelle voi muuttaa valaiden käyttäytymistä, heikentää niiden ravinnonhankkimista ja immuunijärjestelmää, sekä aiheuttaa kroonista stressiä.
Nyt merenalaista elämää uhkaa uusi kiistanalainen teollisuudenala: syvänmeren kaivostoiminta, jonka vaikutukset meriluontoon ovat tuntemattomat. Merenpohjat ovat mineraalirikkaita alueita, joista erityisesti energia- ja teknologiateollisuus on kiinnostunut. Syville merialueille on kerääntynyt miljoonien vuosien aikana muodostumia, joissa on suuret määrät nikkeliä, kuparia ja kobolttia, joita käytetään muun muassa aurinkopaneelien, sähköautojen akkujen ja älypuhelinten valmistukseen.
”Syvänmeren kaivostoiminta on riski herkälle meriluonnolle, ja sen seurauksena miljoonia vuosia vanhat ekosysteemit ovat vaarassa tuhoutua. Kaivostoiminnan aiheuttamaa vaikutusta luonnolle on mahdotonta korjata jälkikäteen. Lisäksi kaivostoiminta merenpohjassa aiheuttaa herkästi kantautuvaa melusaastetta, kun pohjalle lähetetään koneita louhimaan mineraaleja, joita kerätään lopulta hydraulisten pumppujen ja keräinjärjestelmien avulla”, WWF:n meriasiantuntija Vanessa Ryan sanoo.
Norjan parlamentin taannoinen päätös hyväksyä esitys laista, joka sallii syvänmeren kaivostoiminnan Norjan arktisella merialueella, oli huolestuttava ensiaskel kaivostoiminnan aloittamiseen merissä, jotka kärsivät jo entuudestaan ilmastonmuutoksen ja teollisen kalastuksen vaikutuksista.
Sarvivalasuros saalistamassa Lancaster Soundin vesialueella Kanadassa.
Syvänmeren pohja on maailman koskemattomin ekosysteemi, eikä tieteellistä tietoa kaivostoiminnan vaikutuksista meriluonnolle ole vielä ehtinyt kertyä riittävästi. Tiedeyhteisöjen arviot vaikutuksista ovat karuja, ja Ryanin mukaan olisi kriittisen tärkeää, että tutkimukselle annettaisiin lisää aikaa ennen kaivostoiminnan käynnistämistä.
Syvänmeren louhimisen ratkaisuna voisi olla mineraalien tehokkaampi kierrättäminen ja uusien kierrätysmenetelmien kehittäminen. Esimerkiksi uusien laitteiden suunnittelussa tulisi ottaa huomioon, että siitä voitaisiin kierrättää mineraalit helposti uusiokäyttöön sitten, kun laite on tullut käyttöikänsä päähän.
”WWF vaatii maailmanlaajuista moratoriota kaikelle syvänmeren kaivostoiminnalle. Kaivostoiminta ei saa edetä ennen kuin ympäristölliset, sosiaaliset ja taloudelliset riskit on ymmärretty ja kaikki vaihtoehdot syvänmeren mineraaleihin on tutkittu. Tarvitsemme asianmukaista sääntelyä meriympäristön ja ihmisten hyvinvoinnin suojelemiseksi”, Ryan sanoo.
Tue työtämme luonnon hyväksi
Ole kanssamme ratkaisemassa maapallon vakavimpia ympäristöongelmia ja rakentamassa tulevaisuutta, jossa ihmiset ja luonto elävät tasapainossa. Tuellasi mahdollistat ympäristönsuojelutyömme. Voit auttaa pitkäjänteisesti kummina, kertalahjoituksella tai vaikka perustamalla syntymäpäiväkeräyksen. On monia tapoja auttaa – löydä omasi.