Tuhannet delfiinit menehtyvät Perussa kalaverkkoihin vuosittain – näin delfiinejä suojellaan vedenalaisilla äänikarkotteilla

Kaikkialla, missä kalastetaan, saadaan sivusaaliita. Niillä tarkoitetaan muiden kuin kalastuksen kohteena olevien kalojen tahatonta pyyntiä. Myös valaat, delfiinit ja pyöriäiset voivat päätyä vahingossa saaliiksi.  

Useat tutkimukset osoittavat suoran yhteyden valas-, delfiini- ja pyöriäispopulaatioiden vähenemisen ja pyydysten kanssa tekemisiin joutumisen välillä. Arvioiden mukaan vuosittain yli 300 000 valasta, delfiiniä ja pyöriäistä kuolee sotkeutuessaan kalaverkkoihin.  

Hyväksi havaittuja ratkaisuja sivusaaliiden vähentämiseksi on olemassa, ja uusia ratkaisuja löydetään jatkuvasti. WWF kehittää, testaa ja ottaa käyttöön vaihtoehtoisia pyydyksiä, edistää tutkimuksen huomioimista kalastuksen suunnittelussa ja pyrkii vahvistamaan sivusaaliita koskevaa lainsäädäntöä yhdessä yhteistyökumppanien kanssa. Työ on tärkeää, sillä esimerkiksi delfiinikannat ovat huvenneet huolestuttavasti. 

Delfiinikannat romahtaneet, sivusaaliiksi joutuminen suurin uhka

Delfiinejä elää maailman jokaisessa valtameressä, ja niitä tavataan myös joissa. Useimmat lajit suosivat trooppisten vyöhykkeiden lämpimiä vesiä, mutta jotkut lajit suosivat myös kylmempää ilmastoa. Delfiinien koko voi vaihdella 1,7 metriä pitkästä ja 50 kiloa painavasta Mauin delfiinistä 9,5 metrin ja 10 tonnin miekkavalaaseen.

Delfiinit ovat sosiaalisia merinisäkkäitä, jotka elävät jopa kymmenen yksilön laumoissa. Laumojen koot ja rakenteet vaihtelevat lajien ja paikkojen välillä. Alueilla, joilla on runsaasti ruokaa, laumat voivat sulautua väliaikaisesti toisiinsa muodostaen ”superlauman”, johon voi kuulua jopa 1000 yksilöä. Delfiinien tiedetään olevan kykeneväisiä opettamaan ja oppimaan, suremaan ja suunnittelemaan sekä tekemään yhteistyötä. Ne kommunikoivat erilaisilla vingahduksilla, napsautuksilla ja vihellyksillä. Ne syövät pääasiassa kaloja ja kalmareita, joita ne metsästävät kaikuluotauksen avulla. 

Suurin delfiinien kohtaama uhka on juuri sivusaaliiksi joutuminen. Myös merien lämpeneminen, erilaiset lämpöaallot ja elinympäristöjen heikkeneminen uhkaavat monia delfiinilajeja.  

1980-luvulta lähtien jokidelfiinikannat ovat romahtaneet hälyttävät 73 prosenttia. Delfiinilajien maailmanlaajuisesti vuosikymmeniä jatkuneen ja mahdollisesti peruuttamattoman vähenemisen jälkeen 11 Aasian ja Etelä-Amerikan maata allekirjoittivat merkittävän sopimuksen pelastaakseen maailman kuusi jäljellä olevaa jokidelfiinilajia sukupuutolta. 

Tämän sopimuksen tavoitteena on pysäyttää kaikkien jokidelfiinilajien väheneminen ja kasvattaa haavoittuneimpia kantoja. Sopimus tehostaa yhteisiä ponnisteluja jäljellä olevien jokidelfiinilajien suojelemiseksi esimerkiksi kehittämällä ja rahoittamalla toimenpiteitä kalaverkkojen hävittämiseksi, saastumisen vähentämiseksi, tutkimuksen laajentamiseksi ja suojelualueiden lisäämiseksi. 

Perussa sivusaaliiksi joutunut tuhansia delfiinejä

Perun ja sen ympäristön vedet ovat maailman tärkeimpiä kalastusvesiä, ja sadat rannikkoyhteisöt ja teollisuudenalat ovat niistä riippuvaisia. Perussa laiton ja sääntelemätön kalastus sekä kalakantojen ylikalastus ovat suuria ongelmia.  Myös Perussa sivusaaliiksi joutuminen vaikuttaa delfiineihin ja moniin muihin lajeihin. Asia on käynyt ilmi tutkimuksissa. 

”Arvioiden mukaan Pohjois-Perussa yhden sataman keskimääräinen vuotuinen sivusaalis oli 2608 delfiiniä vuosina 2002–2007. Nämä tiedot osoittavat, että Perun rannikko on yksi merkittävimmistä alueista, joilla pienet valaat joutuvat sivusaaliiksi”, sanoo WWF Perun meribiologi Piero Uceda. 

”Delfiinilajeista useimmin verkkokalastuksen sivusaaliiksi joutuvat tavalliset delfiinit (Delphinus delphis), mustapyöriäiset, pyöriäisdelfiinit, mustadelfiinit ja pullokuonodelfiinit,” Uceda kertoo. 

Piippaavat laitteet karkottavat delfiinit verkoilta

WWF Peru kehittää aktiivisesti tapoja pelastaa delfiinejä sivusaaliiksi joutumiselta. Vuodesta 2018 testissä ovat olleet niin kutsutut delfiinipingerit.  Nämä akustiset laitteet aktivoituvat joutuessaan kosketuksiin veden kanssa. Pingerit kiinnitetään verkkoihin 200 metrin etäisyydelle toisistaan. Ne tuottavat ”pingejä” eli piippausta muistuttavia ääniä 4–12 sekunnin välein. Pitämällä melua säännöllisesti pingerit estävät delfiinejä uimasta liian lähelle verkkoa ja sotkeutumasta niihin. 

WWF:n perulaiset suojeluasiantuntijat suorittivat pingerikokeet onnistuneesti viidessä kalastajayhteisössä., Näissä yhteisöissä sivusaaliiksi joutuneiden delfiinien määrä väheni noin 50 prosenttia vaikuttamatta kalastuksen kohdesaaliiseen. Tarkoituksena on lopulta esitellä tulokset Perun merentutkimuslaitokselle (IMARPE). 

”Huhtikuussa Liman Anconin kalastajayhteisö otti tärkeän askeleen kohti merensuojelua aloittamalla uudet testit delfiinipingereillä kahdella aluksellaan. Koska sivusaaliiden monimuotoisuudesta ei tiedetä tarpeeksi, asennamme yhdessä kalastajien kanssa jokaiseen alukseen elektroniset etävalvontakamerat. Nämä kamerat tarjoavat jatkuvaa ja yksityiskohtaista tietoa eri lajeista, jotka joutuvat vahingossa verkkojen saaliiksi. Tämä taas mahdollistaa suojelutoimien tarkan kohdentamisen”, Uceda sanoo. 

Seuraavina askelina kouluttaminen ja suositukset

Seuraavaksi pinger–tekniikka annetaan arvioitavaksi Perun merentutkimuslaitoikselle.  

“Heidän täytyy varmistaa tekniikan tehokkuus, jotta he voivat antaa tuotantoministeriölle suosituksen näiden akustisten laitteiden käytöstä Perun rannikolla sijaitsevissa verkoissa, pääasiassa niissä, joissa delfiinien sivusaalisprosentti on suuri, ” Oceda sanoo.  

WWF Peru tarjoaa myös koulutusta pienimuotoista kalastusta harjoittaville kalastajille ja oppaita tahattomasti pyydettyjen delfiinien käsittelyyn ja vapauttamiseen.