Historiallisen muoviroskasopimuksen on tarkoitus valmistua tällä viikolla – WWF vaatii valtioilta oikeudellisesti sitovia sääntöjä
Etelä-Korean Busanissa alkavat tänään viidennet ja viimeiset neuvottelut kansainvälisen muoviroskasopimuksen aikaansaamiseksi. WWF painottaa, että sopimuksen tulee olla maita oikeudellisesti sitova, jotta sen avulla todella voitaisiin saada loppu yhä pahenevalle muoviroskaongelmalle. Suomi kannattaa sitovia sääntöjä sopimukseen.
Maailman valtioiden on tarkoitus päästä kuluvan viikon aikana sopuun kansainvälisen muoviroskasopimuksen sisällöstä. Historiallisen ympäristösopimuksen valmistelu alkoi kaksi vuotta sitten. Sen avulla halutaan torjua maailmanlaajuista muoviroskaongelmaa.
Tällä hetkellä maailman merissä on arvioiden mukaan jo yli 150 miljoonaa tonnia muoviroskaa. Luontoon päätynyt muovi on hengenvaarallista eläimille, jotka takertuvat muoviroskiin tai nielevät muovia luullessaan sitä ravinnoksi.
”On esimerkiksi arvioitu, että jopa yli puolet maailman merikilpikonnista on syönyt muovia luullessaan sitä ravinnoksi. Mikromuovia päätyy myös ihmiskehoon ja sen vaikutukset terveydellemme ovat vielä tuntemattomat”, kuvailee WWF:n meriasiantuntija Iiris Kokkonen.
WWF vaatii, että muoviroskasopimukseen sisällytetään maailman maita oikeudellisesti sitovat säännöt, jotka kattavat koko muovin elinkaaren.
”Ilman sitovia sääntöjä sopimuksella ei ole todellista vaikutusta muoviroskaongelmaan. Vapaaehtoisuuteen perustuvat toimet ovat osoittautuneet tehottomiksi: niistä huolimatta olemme päätyneet tähän pisteeseen”, Kokkonen sanoo.
Sopimuksessa tulee kieltää kokonaan kaikkein haitallisimmat muovituotteet, eli esimerkiksi turhat kertakäyttömuovit sekä vaarallisia kemikaaleja sisältävät muovit. Muovituotteiden valmistukselle tulee asettaa vaatimukset, jotka mahdollistavat niiden tehokkaan kierrätyksen. Lisäksi sopimukseen tulee sisällyttää mekanismit, joilla sen toteutumista voidaan valvoa ja sopimusta tarvittaessa vahvistaa.
”Jotta sopimus on reilu, tulee myös varmistaa, että varsinkin matalan tulotason maat saavat tarvittavan tuen siirtymässä kestävään muovinkäyttöön. Muovia käytetään eniten korkean tulotason maissa, mutta muovijätteestä aiheutuva talous- ja ympäristökuormitus kohdistuu erityisesti kehittyviin maihin.”
(Uutinen jatkuu kuvan jälkeen.)
Turhien kertakäyttömuovituotteiden kieltäminen on tehokas tapa torjua muovisaastumista, sillä 70 prosenttia mereen päätyvästä muoviroskasta on kertakäyttömuovia, kuten muovipusseja, pillejä, ruokapakkauksia ja muovisia aterimia.
Kuvassa muovisaastumisesta kärsivä Kischwa-joki Kenian Nairobissa.
Vahvalla sopimuksella on laaja tuki
Selvä enemmistö maailman valtioista kannattaa sitovia sääntöjä muovin käytölle. 64 valtiota, Suomi mukaan lukien, kannattaa kaikkia WWF:n vaatimuksia sopimukseen ja 103 valtiota osaa niistä.
Myös yritykset haluavat vahvaa kansainvälistä sääntelyä muoville. Yli 260 yritystä on ilmaissut tukensa osana Business Coalition for Global Plastic Treaty -koalitiota. Mukana on useita suuria kansainvälisiä yrityksiä, kuten Nestle, Coca Cola, H&M ja Ikea.
WWF:n teettämän kyselytutkimuksen mukaan maailmanlaajuisesti 85 prosenttia ihmisistä kannattaa täyttä kieltoa kertakäyttömuovituotteille ja 90 prosenttia kieltoa vaarallisille kemikaaleille muovituotteissa. WWF:n kansainvälisen vetoomuksen vahvan muoviroskasopimuksen puolesta allekirjoitti lähes puoli miljoonaa ihmistä.
”Vaikka on selvää, että vahvalla sopimuksella on vankka tuki, neuvotteluiden lopputulosta on vaikea ennustaa. Riskinä on, että jotkut maat asettuvat poikkiteloin, ja pyrkivät vesittämään sopimusta”, Kokkonen sanoo.
Kokkosen mukaan on parempi, että lopputuloksena syntyy sitova sopimus, vaikka kaikki osapuolet eivät sitä hyväksyisi, kuin että tehdään heikko vapaaehtoisuuteen perustuva sopimus, jolla ei ole todellista vaikutusta muoviroskaongelmaan.
”Muoviroskaantuminen on saanut jatkua liian kauan ilman minkäänlaista sääntelyä. Viesti neuvottelijoille on selvä: muoville on saatava sitovat säännöt.”
Muoviroskasopimusneuvottelut alkavat maanantaina 25.11. ja päättyvät sunnuntaina 1.12.
Muoviroskaa lukuina:
- Maailmassa tuotetaan uutta neitseellistä muovia yli 430 miljoonaa tonnia vuodessa. 60 prosenttia tästä on kertakäyttömuovituotteita.
- Kaikesta maailmassa koskaan tuotetusta muovista vain 9 prosenttia on kierrätetty.
- Maailman meriin päätyy joka päivä arviolta 30 000 tonnia muoviroskaa. 70 prosenttia mereen päätyvästä muovista on kertakäyttömuovia.
- Nykymenolla muovintuotannon ennustetaan kaksinkertaistuvan ja mereen päätyvän muovin määrän kolminkertaistuvan vuoteen 2040 mennessä.
- Muoviroska vaikuttaa negatiivisesti 90 prosenttiin merieläimistä.
Auta Itämeri-kummina
Itämeri on yksi maailman herkimmistä ja saastuneimmista meristä. Suojelemme Itämerta ja sen lajeja pitkäjänteisesti sisävesistämme saakka. Sinun tuellasi se on mahdollista.