Suomalaisten suhtautuminen ilvekseen on aiempaakin myönteisempää

Suomalaisten jo ennestään positiiviset asenteet ilvestä kohtaan ovat muuttuneet viime vuosina aiempaakin myönteisemmiksi. WWF:n tuoreessa gallupkyselyssä 77 prosenttia kyselyyn vastanneista oli sitä mieltä, että ilveksiä ei ole liikaa eikä heidän sietokykynsä ilvestä kohtaan ole ylittynyt. Vain kuusi prosenttia vastaajista totesi, että ilveksiä on liikaa ja heidän sietokykynsä on ylittynyt. 

WWF on toistanut samanlaisen kyselyn nyt kolmesti runsaan kymmenen vuoden aikana. Vuonna 2018 64 prosenttia vastaajista totesi, ettei ilveksiä ole liikaa, eikä heidän sietokykynsä ole ylittynyt, ja vuonna 2013 vastaava prosenttiosuus oli 73. 

Kysymys suomalaisten asenteista ilvestä kohtaan on jälleen ajankohtainen, sillä maa- ja metsätalousministeriö ehdottaa parhaillaan lausuntokierroksella olevassa asetusluonnoksessa 320 ilveksen poikkeuslupakiintiötä alkavalle talvikaudelle poronhoitoalueen eteläpuoliseen Suomeen. 

“Kyselyn tulos osoittaa, että ilveskannan suojelulla on suomalaisten hyvin vahva tuki. Ilveksen sietoon liittyvää sosiaalista konfliktia, jolla niin sanottuja kannanhoidollisia metsästyskiintiöitä on aiempina vuosina perusteltu, ei kyselyn tulosten mukaan ole olemassa, ja asenteet ilvestä kohtaan ovat muuttuneet jopa aiempaakin myönteisemmiksi”, sanoo WWF:n ohjelmajohtaja Petteri Tolvanen. 

Talvella 2022–2023 ilveksiä metsästettiin poronhoitoalueen eteläpuolisessa Suomessa poikkeusluvilla 174. Viime talvena ilveksiä metsästettiin vain neljä, sillä valtaosa viime talvelle myönnetyistä ilveksen metsästyksen poikkeusluvista oli niistä tehtyjen valitusten takia täytäntöönpanokiellossa ja myöhemmin hallinto-oikeudet kumosivat niin kutsutut kannanhoidollista metsästystä koskeneet poikkeuslupapäätökset. 

Vaikka ilveksiä metsästettiin viime talvena huomattavasti aiempaa vähemmän, eivät suomalaisten asenteet ilvestä kohtaan vaikuta muuttuneen kielteisempään suuntaan. 

Kolmannes suomalaisista ei halua, että ilvestä metsästetään ollenkaan

Sillä, oliko vastaaja tai joku hänen perheenjäsenistään metsästäjä, ei ollut WWF:n kyselyssä merkittävää vaikutusta asenteeseen ilveksiä kohtaan. Joka kolmas suomalaisista ei haluaisi ilveksiä metsästettävän lainkaan, vaan he toivoivat, että ilveskannat voisivat kehittyä luontaisesti. Hieman yli puolet vastaajista oli sitä mieltä, että ilveksiä voidaan metsästää, mutta kestävän verotuksen tasoa ei tulisi ylittää, toisin sanoen ilveskannan ei tulisi pienentyä metsästyksen seurauksena. 

Tuoreimman kanta-arvion mukaan Suomessa elää vähintään 2260 ilvestä. Edellisenä vuonna ilveskanta arvioitiin runsaat sata yksilöä suuremmaksi, mutta kanta-arvion lievää pienentymistä selittää Luonnonvarakeskuksen mukaan todennäköisesti havainnointiaktiivisuuden lasku. Pidemmällä aikavälillä Suomen ilveskanta on kasvanut huomattavasti: viimeisten kahden vuosikymmenen aikana kanta on yli kaksinkertaistunut.  

Ilves on rauhoitettu koko maassa ympäri vuoden ja se kuuluu EU:n luontodirektiivin niin sanottuihin tiukasti suojeltuihin lajeihin. Ilveksen, kuten muidenkin suurpetojen, metsästykseen voidaan kuitenkin myöntää poikkeuslupia, joiden myöntämisen edellytykset määräytyvät metsästyslain ja EU:n luontodirektiivin perusteella. 

WWF Suomi teetti Taloustutkimuksella 4.–8.11.2024 kyselytutkimuksen, jossa tutkittiin kansalaisten asenteita ilvestä ja sen metsästämistä kohtaan. Kyselyyn vastasi 1099 yli 18-vuotiasta Manner-Suomessa asuvaa kansalaista. 

Uutista korjattu 13.11.2024 klo 15.05. Maa- ja metsätalousministeriö esittää 320 ilveksen kiintiötä, ei 180 kuten tiedotteessa aiemmin luki. Esitys 180 ilveksen poikkeuslupakiintiöstä oli peräisin maa- ja metsätalousministeriön muistion aiemmasta versiosta, joka oli MMM:n verkkosivulla maanantaina 11.11.2024.