WWF: Ilvekselle esitetään jälleen suurta metsästyskiintiötä hyvin hatarin perustein

”Maa- ja metsätalousministeriö esittää jälleen aivan liian suurta ja heikosti perusteltua poikkeuslupakiintiötä ilveksen metsästykseen poronhoitoalueen eteläpuolisessa Suomessa. Ministeriö ei esitä tälläkään kertaa faktaan perustuvaa tarvetta estää ilveskannan kasvua. Tiedossa ei esimerkiksi ole, että ihmisten sietokyky ilveksen suhteen olisi heikentynyt tai vaarassa heikentyä, vaan päin vastoin se on entisestään parantunut”, sanoo WWF:n ohjelmajohtaja Petteri Tolvanen.

WWF:n tuoreen kyselytutkimuksen mukaan suomalaisten sietokyky ilveksen suhteen on edelleen, ja on jo vuosia ollut, erittäin hyvällä tasolla. Siten perusteita ilveskannan rajoittamiseen suurella poikkeuslupakiintiöllä ei tule hakea sosiaalisen konfliktin välttämisestä.

Ilveksestä on myös tutkitusti merkittävää hyötyä saalislajiensa kantojen säätelyssä. Saalistuksellaan ilves auttaa pitämään Suomessa vieraslajina esiintyvää ja yhä suurempaa haittaa aiheuttavaa valkohäntäpeurakantaa kurissa. Lisäksi ilves vaikuttaa suotuisasti esimerkiksi metsäkanalintujen ja metsäjänisten kantoihin saalistamalla pienpetoja, jotka käyttävät näitä lajeja ravintonaan. Ilves rajoittaa myös meillä haitallisena vieraslajina esiintyvän supikoiran kannan kasvua.

Poikkeusluvat sudenmetsästykseen tulee myöntää ainoastaan vahinko- ja turvallisuusperusteisina

Sudelle maa- ja metsätalousministeriö esittää enintään 28 poikkeusluvan kiintiötä poronhoitoalueen eteläpuoliseen Suomeen. Muu tietoon tuleva susien kuolleisuus alueella tulee esityksen mukaan ottaa vähennyksenä huomioon poikkeuslupien määrässä.

WWF:n näkemyksen mukaan suden niin sanottujen kannanhoidollisten poikkeuslupien myöntämiseen ei tällä hetkellä ole juridisia edellytyksiä, ja poikkeusluvat tuleekin myöntää ainoastaan vahinko- ja turvallisuusperusteisina. WWF hyväksyy poikkeusluvalla tapahtuvan susien metsästyksen silloin, kun perustelut ovat riittävän vahvat sekä lain ja luontodirektiivin mukaiset. Samalla pitää kuitenkin mahdollistaa susikannan kehittyminen suotuisan suojelun tasolle.

Kun muu tietoon tuleva kuolleisuus otetaan huomioon, esitetty suurin sallittu poikkeuslupien määrä mahdollistaa teoreettisesti susikannan kasvun. Luonnonvarakeskuksen tuoreessa raportissa esiin nostetut luonnonsuojelugeneettiset tarpeet tulee kuitenkin huomioida poikkeuslupia myönnettäessä.

”On erityisen tärkeää pyrkiä kitkemään susien laiton tappaminen aiempaa tehokkaammin, sekä mahdollistaa Itä- ja Länsi-Suomen erillisten susikantojen yhdistyminen”, Tolvanen sanoo.

WWF:n mielestä tärkeää edistää suden yhteiskunnallista hyväksyttävyyttä. Tämä tulee toteuttaa ensisijaisesti avoimella ja faktapohjaisella viestinnällä, vahinkojen ennaltaehkäisyllä, toimivalla korvausjärjestelmällä sekä alueellisilla suurpetoyhdyshenkilöillä.

”Lisäksi on tärkeää, että kansalaisten susiin liittyvää huolta kuunnellaan, ja että suurpetojen aiheuttamat vahingot korvataan oikeudenmukaisesti”, Tolvanen sanoo.

Poronhoitoalueelle tulee WWF:n mielestä asettaa oma kiintiönsä sekä ilveksen, että suden metsästykseen. Vain näin voidaan pyrkiä molempien lajien osalta kohti suotuisaa suojelun tasoa. Molempia lajeja koskee poronhoitoalueen osaltakin suotuisan suojelun tason velvoite, joka sisältää sen, että lajin luontainen levinneisyysalue ei pienene.

Sekä suden että ilveksen poikkeuslupakiintiöistä voi jättää lausuntoja maa- ja metsätalousministeriölle 5.12. saakka.

WWF:n lausunto susikiintiöasetuksesta metsästysvuodelle 2024–2025

WWF:n lausunto ilveskiintiöasetuksesta metsästysvuodelle 2024–2025