Naalinpentuja syntyi vuonna 2024 Norjaan, Ruotsiin ja Suomeen enemmän kuin vuotta aikaisemmin
Norjassa, Ruotsissa ja Suomessa varmistettiin vuonna 2024 yhteensä 139 naalipentuetta, kertoo tuore naalin pohjoismainen kanta-arvio. Pentueita syntyi vuoteen 2023 verrattuna huomattavasti enemmän, mutta ennätysvuoden 2022 tuloksesta jäätiin jälkeen. Suomessa pentuja syntyi kesällä 2024 yhteensä yhdeksän. Aikuisia naaleja arvioidaan olevan Fennoskandiassa nyt 582.
Norjan, Ruotsin ja Suomen naalin pesintöjen kokonaismäärä oli edellisvuotta suurempi. Vuonna 2024 pesintöjä löydettiin 139, joista Ruotsissa oli 72, Norjassa 64 ja Suomessa kolme. Pentueita oli kaikkiaan 17 eri tunturialueella. Eteläisin pentue löydettiin Etelä-Norjan Hardangerviddasta ja pohjoisin Pohjois-Norjasta Varangin niemimaalta. Aikuisia naaleja arvioidaan olevan Fennoskandiassa nyt 582 yksilöä.
Syntyneiden naalipentuiden määrä eri tunturialueilla Norjassa, Ruotsissa ja Suomessa 2024.
Naalipentueiden määrä ja pentueiden koko on riippuvainen myyrien ja sopulien määrästä. Tuoreessa yhteispohjoismaisessa naaliraportissa kerrotaan siksi myös pikkujyrsijäkantojen tilanteesta naalin esiintymisalueilla. Eteläisimmiltä naalin esiintymisalueita aina Saltfjellet–Arjeplog-alueelle asti havaittiin kesällä 2024 suhteellisen monia naalipentueita. Näillä alueilla myyrä- ja sopulikannat olivat aiempaa runsaammat ja edelleen kasvussa. Myyrä- ja sopulikannat vaihtelevat tunturialueilla luontaisesti ja aaltomaisesti noin neljän–viiden vuoden jaksoissa. Naali on sopeutunut hyödyntämään tehokkaasti jyrsijäkantojen huippuvuodet.
Saltfjellet–Arjeplog-alueelta pohjoiseen Sitas-tuntureille nähtiin pikkujyrsijähuippu vuonna 2022, jonka jälkeen myyrä- ja sopulipopulaatiot ovat säilyneet melko runsaina. Siten myös syntyneiden naalipentujen määrä pysyi samalla tasolla kuin 2023. Pohjoisempana pikkujyrsijäkannat romahtivat talvella 2024, mutta tästä huolimatta Reisa–Rosto–Käsivarsi-alueelta Suomen, Ruotsin ja Norjan rajan tuntumasta löydettiin kymmenen naalipentuetta eli sama määrä kuin vuonna 2023.
”Naalien lisääntyminen myös huonoina pikkujyrsijävuosina osoittaa, että lisäruokinta tekee naaleista vähemmän riippuvaisia pikkujyrsijäkantojen koosta, kun lisäruokinta hoidetaan systemaattisesti ja hyvin. Tämä näkyy selkeästi useilla tunturialueilla, joilla naalin pesinnät ovat onnistuneet yhtäjaksoisesti yli kymmenen vuoden ajan”, toteaa Metsähallituksen Luontopalveluiden luonnonsuojelun erityisasiantuntija Jukka Ikonen.
WWF aloittaa jätehuoltokampanjan
WWF Suomi aloittaa naalin auttamiseksi uuden kampanjan, johon jokainen pohjoisilla tunturialueilla liikkuva voi osallistua. Kampanjassa pyritään minimoimaan kaikki ihmisen tunturiluontoon jättämä ketulle kelpaava ravinto, kuten ruoantähteet, kalanperkeet ja metsästyksen saalistähteet.
”Kettu on naalin pahin kilpailija, ja se hyödyntää tehokkaasti ihmiseltä tunturiin jääneet ruoan ja saaliiden tähteet. Jokainen retkeilijä, kalastaja ja metsästäjä voi auttaa äärimmäisen uhanalaista naalia kuljettamalla pois tai hautaamalla ketulle kelpaavat tähteet”, kannustaa WWF Suomen ohjelmajohtaja Petteri Tolvanen.
WWF valistaa tulevan vuoden aikana tunturissa liikkuvia ihmisiä, matkailuyrittäjiä ja eräoppaita jätteiden asianmukaisesta käsittelystä ja hävittämisestä tunturiluonnossa. Näin voidaan hillitä kettujen lisääntymistä naalin esiintymisalueilla erityisesti nyt, kun myyriä ja sopuleita on niukasti.
Hitaasti elpyvä naali tarvitsee yhä tehokasta suojelua
Pohjolan naalikanta on kasvanut 2000-luvun alun 40–60 yksilöstä 582 aikuiseen yksilöön vuonna 2024. Naalin runsastumisesta huolimatta kanta on edelleen kaukana elinvoimaisesta. Lajia on edelleen suojeltava tehokkailla toimilla.
Naalikannan kasvua tuetaan muun muassa lisäruokinnalla, poistamalla punakettuja sekä vapauttamalla tarhassa kasvaneita nuoria villinaaleja Norjassa. Metsähallitus vastaa naalin suojelusta Suomessa. WWF Suomi on rahoittanut naalien lisäruokintaa Suomen tunturialueilla useiden vuosien ajan sekä mahdollistanut naalien riistakameraseurannan ruokinta-automaateilla. Lisäksi WWF vetää naalityöryhmää ja on kouluttanut vapaaehtoisia naalin pesien inventoimiseksi. EU-rahoitteinen yhteispohjoismainen Interreg Aurora -hanke Felles fjellrev – Together for the arctic fox vahvistaa naalin suojelutoimia Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa vuoden 2026 loppuun asti.
Suomen, Ruotsin ja Norjan yhteistä naalikantaa on seurattu vuosittain valtioiden rajat ylittävänä yhteistyönä vuodesta 2022 alkaen. Kolmen maan naaliseuranta dokumentoi kannan kehitystä ja auttaa arvioimaan naalin suojelutoimien vaikutusta Fennoskandiassa. Vuoden 2024 pohjoismainen naaliraportti on luettavissa täällä: https://brage.nina.no/nina-xmlui/handle/11250/3169914 (suomenkielinen osuus sivulta 40 alkaen).
Liity Lumi-kummiksi
Suojele kanssamme pohjoista luontoa ilmastonmuutoksen vaikutuksilta. Lumesta ja jäästä riippuvaiset eläimet ovat vakavasti uhattuna jo nyt – myös Suomessa.