Äärimmäisen uhanalaiset kiljuhanhet levähtivät jälleen Suomessa – muutto eteni talvehtimisalueilta Suomeen viipyilevästi
WWF:n kiljuhanhityöryhmä laski ainakin 110 kevätmuuton aikana levähtävää kiljuhanhea Oulun seudulla sijaitsevalla Siikajoen levähdysalueella. Vuosi sitten kiljuhanhia laskettiin samalla alueella ennätykselliset 137 yksilöä. Yksilöiden väheneminen johtuu heikommasta pesimävuodesta kesällä 2024.
Kiljuhanhia havaittiin Suomessa yhtä paljon kuin Kreikan Kerkini-järvellä, missä kiljuhanhet viettävät talvensa. Tämä kertoo turvallisesta kevätmuuttoreitistä. Tänä vuonna ensimmäinen kiljuhanhiparvi, yli 40 yksilöä, saapui Virosta Siikajoelle 27. huhtikuuta. Seuraavat kiljuhanhet saapuivat huhti–toukokuun vaihteessa.
”Kevätmuuton aikataulu koko matkan Kreikan talvehtimisalueilta Suomeen oli edellisvuosista poikkeavaa. Viime vuosina kiljuhanhet ovat saapuneet samanaikaisesti, jopa vain yhtenä parvena, ja muutto on edennyt nopeasti. Tänä vuonna hanhet saapuivat Suomeen useana pienempänä parvena huhti–toukokuun vaihteessa. Muutto eteni viipyilevästi, vähän kuin tarkkailun alkuaikoina muutama vuosikymmen sitten”, kertoo tarkkailuvastaava Risto Karvonen WWF:n kiljuhanhityöryhmästä.
”Kiljuhanhien muutto on aikaistunut 40-vuotisen tarkkailuhistorian aikana ainakin kaksi viikkoa. Aikaistumisen taustalla vaikuttaa ilmastonmuutos”, Karvonen lisää.
Valtaosa kiljuhanhista jatkoi muuttoaan useammassa parvessa Suomesta Norjaan 11.–13. toukokuuta. Suomesta kiljuhanhet muuttavat Pohjois-Norjan Finnmarkiin, Porsanginvuonolle, mikä on hanhien viimeinen levähdysalue ennen tunturiylänköjen pesimäalueita. Viimeiset viisi kiljuhanhea havaittiin Perämerellä 18. toukokuuta.
Muuttoparven mukana nähtiin viisi lähetintä kantavaa tai rengastettua kiljuhanhea. Gps-lähetinhanhet Ildgutt ja Nyfrøkna saivat lähettimensä ja värirenkaat keväällä 2024 Norjan Porsanginvuonolla, missä kaikki muutkin kiljuhanhet on rengastettu. Värirenkaita ja jo toimimasta lakannutta lähetintä kantava Evros-koiras sai renkaansa vuotta aikaisemmin. Myös lähetintä kantava koiras Mr. Blue havaittiin Siikajoella, sekä pelkkää metallirengasta kantava, ainakin 17-vuotias kiljuhanhinaaras, joka rengastettiin Norjassa vuonna 2009.
”Kiljuhanhille on laitettu gps-lähettimiä ja värirenkaita, joiden avulla saadaan lajin suojelun kannalta korvaamatonta tietoa. Lähettimien avulla on esimerkiksi paljastunut, että kiljuhanhien muuttoreitin valinta riippuu siitä, ovatko ne onnistuneet saamaan poikasia vai eivät. Lähetintietojen avulla löydettiin myös kiljuhanhien nykyinen levähdysalue Viron Hiidenmaalta”, kertoo viestinnän asiantuntija ja kiljuhanhityöryhmän jäsen Riikka Kaartinen WWF:stä.
WWF koulutti nuoria lintuharrastajia kiljuhanhitarkkailuun
Kuusi nuorta lintuharrastajaa osallistui Suomessa ensimmäistä kertaa järjestettyyn kiljuhanhikoulutukseen vapun tienoilla Limingassa ja Siikajoella. Kiljuhanhi on erittäin vaikea tunnistaa kymmenien tuhansien muiden alueella lepäilevien hanhien joukosta, ja ne saattavat jäädä huomaamatta kokeneiltakin lintuharrastajilta. Koulutus oli osa kiljuhanhi-LIFE -hanketta.
”Kiljuhanhien tunnistaminen ja seuraaminen vaatii erityisosaamista, johon halusimme kouluttaa nuoria lintuharrastajia. Näin voimme jatkossakin turvata äärimmäisen uhanalaisien kiljuhanhien kannanseurannan Perämerellä, missä on yhtäjaksoisesti seurattu kiljuhanhien muuttoa ja lepäilyä pisimpään maailmassa”, Kaartinen kertoo.
Ilmastonmuutos muuttaa Lapin tuntureita
Lapin tunturit ovat heikoimmassa asemassa ilmastonmuutoksessa. Monet eläimistä ja kasveista ovat jo nyt uhanalaisia, ja olemme vaarassa menettää osan niistä kokonaan.
Ilmastonmuutos muuttaa Lapin tuntureita
Auta Ilmasto-kummina
Kummina tuet poliittista vaikuttamistyötämme sekä ilmastonmuutoksesta kärsivien lajien ja elinympäristöjen suojelua koko kansainvälisen verkostomme voimin. Nyt on kiire toimia yhdessä!