Kirkonkylänkosken padon osittainen purkaminen alkaa Keravanjoella
1840-luvulla rakennetusta Kirkonkylänkosken padosta puretaan osa, jotta erittäin uhanalaiset taimenet ja muut virtavesilajit pääsevät kulkemaan esteteettä tärkeille lisääntymisalueille.
Keravanjoessa sijaitsevan Kirkonkylänkosken padon purkutyöt alkavat kesäkuussa. Pato haittaa kalojen ja pohjaeliöstön kulkua joessa, eivätkä sen yhteyteen 1980-luvulla rakennetut kalaportaat ole toimineet toivotusti. Osa taimenista yrittää edelleen ohittaa esteen hyppäämällä padon yli, ja saattaa vahingoittua yrityksessään.
”Kirkonkylänkosken padolla näkee hyvin konkreettisesti, kuinka taimenten vaellus katkeaa padon vuoksi. On helpottavaa tietää, että ensi syksyn jälkeen vaelluskalat pääsevät kulkemaan sen ohi vapaasti”, sanoo WWF:n sisävesivastaava Jenny Jyrkänkallio-Mikkola.
(uutinen jatkuu videon jälkeen)
Turhaan Kirkonkylänkosken padon yli pyrkivät taimenet ovat ikuistuneet esimerkiksi luontokuvaaja Petteri Hautamaan kameraan.
Nyt padon keskelle tehdään noin kymmen metriä leveä aukko. Huonosti toimineet vanhat betoniset kalaportaat puretaan, ja koskeen rakennetaan kutusoraikkoa muun muassa taimenien lisääntymistä varten. Padosta jätetään jäljelle noin 65 metrin osuus, joka pitää joen vedenkorkeuden nykyisellä tasolla ja muistuttaa alueen kulttuurihistoriasta.
Padon purkuun on jo valmistauduttu siirtämällä kosken alueella elävät uhanalaiset vuollejokisimpukat joessa ylävirtaan, jotta ne eivät kärsi rakennustöistä ja purun aiheuttamasta veden samentumisesta. Purkutyö alkaa kesäkuun alussa ja vedessä tehtävät työt valmistuvat elokuun loppuun mennessä, ennen kalojen syyskutua.
(uutinen jatkuu kuvien jälkeen)
Uhanalaiset vuollejokisimpukat siirrettiin turvaan kunnostuksen tieltä.
Taimenen luontainen poikastuotanto on Keravanjoen alueella ollut pitkään vähäistä. Monet Vantaan tärkeimmistä taimenpuroista sijaitsevat Keravanjoen valuma-alueella, padon yläpuolella. Padon purun myötä taimenen kulku lajille suotuisammille kutualueille helpottuu.
”Vantaan tavoitteena on purkaa kaikki kalojen kulkua estävät padot kaupungin alueelta. Vuonna 2019 purettiin Tikkurilankosken pato, ja taimenien kulku joessa on sen jälkeen helpottunut huomattavasti. Samaa toivomme nyt Kirkonkylänkosken purulta”, kertoo Vantaan kaupungininsinööri Henry Westlin.
On hienoa, että kaupungit ovat ryhtyneet niin aktiivisesti edistämään patojen purkamista, Jyrkänkallio-Mikkola kiittelee:
”Kirkonkylänkosken padonpurun lisäksi niin ikään Keravanjoessa sijaitsevaan Haarajoen padon purkamiseen saatiin juuri vesilupa Järvenpäässä. Sen myötä taimenet pääsevät pian nousemaan aivan joen latvaosiin asti.”
Padon purkaminen toteutetaan Vantaan ja Helsingin yhteishankkeena, jota WWF on mukana rahoittamassa. WWF:n osuuden hankkeen rahoituksesta mahdollistavat Jasper Pääkkösen kanssa vuonna 2019 yhteistyössä toteutettu Puretaan padot yhdessä- keräys, Mona ja Felix Björklundin yksityislahjoitus ja Vauhtia Vaellukseen-EMKR hanke (2019–2022).
Puretaan padot yhdessä!
Tule mukaan! Pelastamme tuhotut koskimaisemat, päästämme virtavedet vapaiksi ja annamme uhanalaisille lohikaloille mahdollisuuden lisääntyä. Kaikkia tarvitaan nyt, sillä purettavia ja ennallistettavia kohteita on satoja.