Tuore tutkimus valottaa bonobojen tilannetta: Ihmisen lähimpiin sukulaisiin kuuluvat apinat sinnittelevät Salongan kansallispuistossa
Tuore Kongon demokraattisessa tasavallassa tehty tutkimus tarjoaa arvokasta tietoa bonobojen levinneisyydestä ja lajin tilanteesta. Erittäin uhanalaisia bonoboja uhkaavat erityisesti salametsästys ja elinalueiden katoaminen.
Bonobo on ihmisapinoihin kuuluva laji, jota tavataan ainoastaan Kongon demokraattisen tasavallan alueella. Erittäin uhanalaisiksi luokitellut bonobot ovat simpanssien ohella ihmisen lähimpiä sukulaisia, sillä niiden DNA vastaa 98,7-prosenttisesti ihmisen DNA:ta.
Bonobot muistuttavat simpansseja, ja ne luokiteltiinkin aiemmin samaksi lajiksi. Bonobo määriteltiin omaksi lajikseen vasta vuonna 1929. Simpansseihin verrattuna bonobot ovat hieman pienempiä ja solakampia. Niiden yhteisöt ovat naaraiden johtamia ja simpansseihin verrattuna rauhallisempia.
Bonobojen tilannetta on selvitetty Salongan kansallipuistossa Kongon demokraattisessa tasavallassa 16 vuoden ajalle ulottuneella tutkimuksella. Sen perusteella kansallispuistossa ja sen lähiseuduilla elää 12 000–18 000 bonoboa levittäytyneenä 40 000 neliökilometrin alueelle.
Tutkimus toteutettiin muun muassa pesälaskentojen ja riistakameroiden avulla. Ennen selvitystyötä vain noin 30 prosenttia bonobojen elinalueista oli kunnolla kartoitettu.. Työtä ovat hankaloittaneet seutujen syrjäisyys, bonobojen elinalueiden hajanaisuus ja Kongon demokraattisen tasavallan vakavat levottomuudet.
Vastikään julkaistu tutkimus osoitti myös, että bonobot ovat selvästi harvinaisempia kylien lähistöllä. Niitä esiintyy vähemmän alueilla, joilla havaittiin metsästystä tai muuta ihmisen toimintaa.
“Bonobojen määrä on puolestaan suurempi koskemattomilla metsäalueilla ja metsänvartijoiden valvomien alueiden läheisyydessä. Tämä osoittaa, että lainvalvonnalla saavutetaan tuloksia”, kertoo WWF:n suojeluasiantuntija Tanja Pirinen.
Salongan bonobojen määrässä ei havaittu 2000-luvun ja 2010-luvun välillä tilastollisesti merkittäviä eroja. Tutkijat kuitenkin muistuttavat , että bonobojen tulevaisuus on epävarma esimerkiksi salametsästyksen ja elinalueiden vähenemisen vuoksi. Kongon demokraattisen tasavallan pitkään jatkuneet levottomuudet ovat lisänneet bonobojen salametsästystä. Bonoboja metsästetään ruuaksi, lemmikeiksi ja jopa perinneuskomuksiin pohjatuvan lääkinnän tarpeisiin. Näiden uhanalaisten apinoiden elinalueita uhkaa puolestaan kasvava paine metsien hakkuisiin ja maatalouden levittäytymiseen.
WWF suojelee bonoboja monella tapaa. WWF on esimerkiksi ollut perustamassa uutta Lac Tumba-Lediiman suojelualuetta, mistä löytyi aiemmin tuntematon bonobojen populaatio.
“Tuemme paikallisia suojeluorganisaatioita ja salametsästystä valvovia tahoja esimerkiksi hankkimalla varusteita ja järjestämällä heille koulutusta. Lisäksi edistämme alueen ekoturismia, joka auttaa suojelemaan bonoboja ja tarjoaa paikallisille asukkaille elinkeinoja”, Pirinen kertoo.
Auta Sademetsä-kummina
Tuellasi suojelemme luonnon monimuotoisuuden aarreaittoja, joita tuhotaan hälyttävällä vauhdilla. Tavoitteemme on pysäyttää maailman metsäkato vuoteen 2030 mennessä. Siihen pystymme vain yhdessä.