Näitä lajeja voit nähdä WWF:n Luontoliven Pölyttäjäkamerassa
WWF:n Luontoliveen on auennut uusi pölyttäjäkamera, jossa seurataan luonnonniityn ja perhosbaarin asiakkaita oululaisella kotipihalla. Kameran eteen odotetaan useita perhoslajeja ja muitakin pölyttäjiä.
Kaisa Peltomäki on kasvattanut vuosien saatossa pihastaan pölyttäjien paratiisin muun muassa ohdakkeiden, maitohorsman, nokkosen, hiirenvirnan ja muiden niittykukkien avulla.
Noin kymmenen vuotta sitten oululainen Kaisa Peltomäki toivoi perhosia pihaansa, mutta näyttävät puutarhakukat ja täysin trimmattu nurmikko eivät houkutelleet niitä paikalle. Lenkkeillessään kotinsa lähettyvillä hän alkoi tarkkailla ympäristöään ja selvitti vähitellen, millaisten villikukkien ympärillä kävi erityinen kuhina. Luonnonopeilla hän valitsi pölyttäjäystävälliset kasvit ja sai innostuksen perustaa perhosia houkuttelevan, ison niityn pihaansa.
Hän halusi huomioida pihallaan perhosten eri kehitysvaiheet munasta toukkaan ja koteloitumiseen, joten hän jätti kitkemättä toukkien ravinnoksi sopivia, perinteisesti rikkaruohoiksi miellettyjä kasveja, kuten nokkosta ja maitohorsmaa. Talvehtimista varten pihamaalle hän jätti talventörröttäjiä sekä esimerkiksi pystyynkuolleita leppiä ja risukasoja.
Pikkuhiljaa perhoset ja muut pörrääjät löysivät Peltomäen pihaan. Nyt lajikirjo onkin runsas, sillä villiinnyttämisen ansiosta voi parhaillaan nähdä jopa yli 10 perhoslajia ja lukuisia muita pörriäisiä. Pölyttäjäkamerassa voidaan nähdä muun muassa suruvaippoja, neitoperhosia, amiraaleja, keisarinviittoja ja herukkaperhosia.
Suruvaippa on suurikokoinen päiväperhonen ja Suomessa elinvoimainen laji. Suruvaippa on levittäytynyt koko Suomeen, joskin on pohjoisessa harvinaisempi. Suruvaipan lentoaika on heinäkuun lopulta syyskuuhun saakka sekä uudelleen talvehtimisen jälkeen keväällä.
Ohdakeperhonen on elinvoimainen laji, joka ei kykene talvehtimaan Suomessa. Keväällä Suomeen saapuukin talvehtineita ohdakeperhosia niinkin kaukaa kuin Pohjois-Afrikasta ja Lähi-Idästä. Ohdakeperhosen lentoaika kestää alkukesästä syksyyn saakka.
Nokkosperhonen on elinvoimainen laji ja yleisimpiä päiväperhosiamme. Koko Suomessa esiintyvän nokkosperhosen lentoaika on heinäkuun lopulta syksyyn ja talvehtimisen jälkeen uudelleen keväällä.
Neitoperhonen on levinnyt Suomessa etelästä noin Oulun korkeudelle saakka, tätä pohjoisemmassa lajia löytyy vain satunnaisesti. Neitoperhonen lentää yhtenä sukupolvena heinäkuusta syyskuuhun sekä talvehtimisensa jälkeen uudelleen keväällä kesäkuulle saakka.
Herukkaperhonen on melko yleinen ja laji esiintyy Suomessa Oulun korkeudelle saakka. Sen lentoaika on heinäkuusta syksyyn. Aikuisena talvehtivat perhoset lentävät taas talvehtimisen jälkeen keväällä.
Amiraali on suhteellisen kookas päiväperhonen. Sitä voi havaita Suomessa etelästä Oulun korkeudelle saakka – joskus jopa Lapissa. Amiraali vaeltaa Suomeen etelästä alkukesällä ja tuottaa kesän aikana yhden sukupolven. Toisen sukupolven lentoaika kestää heinäkuusta jopa lokakuulle saakka.
Kartanokimalainen on mesipistiäinen, jota esiintyy Suomessa koko maassa, tosin harvinaistuu pohjoiseen päin mentäessä. Kartanokimalainen suosii pesäpaikkoinaan puunkoloja ja rakennuksia.
Keisarinviitta on kookas päiväperhonen, jonka siipiväli voi olla jopa 7 cm. Se viihtyy erityisesti ohdakkeilla ja sen lentoaika on heinäkuusta alkusyksyyn. Koska keisarinviitta on levinnyt pikkuhiljaa lähes koko Suomeen, sitä voi tavata jopa Etelä-Lapissa.
Sitruunaperhonen on yksi Suomen yleisimmistä lajeista. Talvehtineen sitruunaperhosen lentoaika on maaliskuusta kesäkuun loppuun ja Pölyttäjakamerassa nähtävät sitruunaperhoset ovat heinäkuussa kuoriutunutta, uutta sukupolvea. Ne ovat pitkäikäisiä päiväperhosia ja saattavat saavuttaa jopa vuoden iän.
Avaa WWF:n Luontolive ja seuraa pörriäisten elämää!
Pölyttäjälive on osa Ala villiksi –kampanjaa, jolla WWF kannustaa yhdessä OP Ryhmän kanssa antamaan luonnolle tilaa pihoilla, parvekkeilla ja mökeillä. Kampanjalla halutaan auttaa erityisesti pölyttäjiä, joiden tärkeimmät elinympäristöt, eli niityt ja muut perinneympäristöt, ovat Suomessa uhanalaisia.
Anna tilaa luonnolle, neliömetri kerrallaan
Antamalla osan omasta pihastasi takaisin pölyttäjille teet suuren palveluksen luonnon monimuotoisuudelle.