WWF tukee EU-komission ehdotusta Itämeren silakan kalastuskiintiöstä
EU-komissio on ehdottanut merkittävää leikkausta voimakkaasti taantuneen Pohjanlahden silakan kalastukseen. WWF vetoaa yhdessä Itämeren muiden ympäristöjärjestöjen kanssa jäsenmaita hyväksymään ehdotuksen Itämeren kalastuskiintiöistä.
EU-komissio on julkaissut esityksensä ensi vuoden kalastuskiintiöistä Itämerelle. Asiantuntijat ovat monen Itämeren kalan osalta suositelleet kalastuskiintiöiden pienentämistä jo useiden vuosien ajan. Tuoreessa esityksessä komissio näyttää todella havahtuneen Itämeren ekosysteemin kriittiseen tilaan.
”Esimerkiksi Pohjanlahden silakan kalastuskiintiöön ehdotetaan 62 prosentin pienennystä. Se on raju leikkaus kalastukseen, mutta tarpeellinen toimenpide tilanteessa, jossa silakkakanta on romahtanut alhaisemmalle tasolle kuin koskaan sitten 1970-luvun”, sanoo WWF:n johtava kalastuksen asiantuntija Matti Ovaska.
Ehdotuksessa myös kilohailin ja Itämeren pääaltaan silakan kalastuskiintiöt pysyisivät maltillisina, eikä niitä kasvatettaisi edellisestä vuodesta.
Komission ehdotus mahdollistaisi Itämeren kalakantojen toipumisen, mutta vain, jos jäsenmaat hyväksyvät sen. WWF vetoaa Suomessa asiasta päättävään maa- ja metsätalousministeriöön, jotta se puoltaisi esitystä.
”Pohjanlahden silakka on Suomen kalastuselinkeinolle tärkein kalakanta, ja vaikka kiintiön voimakas leikkaaminen on elintärkeää silakkakantojen tulevaisuuden kannalta, on leikkaus todella kova paikka koko toimialalle. Siksi tulisi kiireellisesti miettiä kansallisen tason toimenpiteitä, joilla voidaan varmistaa pienimuotoisen kalastuksen jatkuminen.”
Lopullinen päätös kalastuskiintiöistä tehdään lokakuussa EU:n kalastusneuvostossa.
Pienillä kaloilla on suuri merkitys
Silakan ja kilohailin kaltaisilla pienillä kaloilla on suuri merkitys koko Itämeren ekosysteemille. Syömällä planktonia ja toimimalla itse ravintona petokaloille, vesilinnuille ja hylkeille ne muodostavat tärkeän linkin ravintoverkkoon.
Jos pienten saaliskalojen määrä vähenee, voi se heijastua esimerkiksi niitä syövään turskaan ja loheen. Molempien lajien kannat ovatkin taantuneet viime vuosina voimakkaasti Itämerellä.
Varmaa syytä esimerkiksi lohikantojen romahtamiseen ei tiedetä, mutta muutokset Itämeren ravintoverkoissa ovat luultavasti merkittävä tekijä. Meri on ollut koetuksella vuosikymmeniä jatkuneen ravinnekuormituksen, ilmastonmuutoksen ja tilanteeseen nähden liian voimakkaan kalastuksen vuoksi.
Ovaska painottaa, että kalastusta säädeltäessä tulisi aina tarkastella kokonaisuutta. Yhden kalalajin tai alueen kalastuksesta ei voida päättää ilman, että otetaan huomioon esimerkiksi vaikutukset muihin lajeihin tai saman lajin toisiin populaatioihin sekä ekosysteemissä tapahtuneet muutokset.
”Komission ehdotuksessa ekosysteemin tila on otettu esimerkillisesti huomioon. Ehdotettujen kalastuskiintiöiden hyväksyminen olisi todella tärkeää paitsi silakan, koko Itämeren tulevaisuudelle”, Ovaska sanoo.