Pääsiäissuklaissa voi maistua metsäkato ja lapsityövoima – kestävämpi kaakaontuotanto edellyttää vahvaa sääntelyä ja vastuunkantoa myös kuluttajamaissa
Lähestyvä pääsiäinen on Suomessa joulun ohella yksi vuoden vilkkaimmista suklaasesongeista. Herkkujen sivumakuna voi kuitenkin olla muun muassa metsäkatoa ja lapsityövoimaa. WWF:n raportti osoittaa, että kaakaonviljely kiihdyttää trooppisten metsien hävitystä Afrikassa.
Pääsiäisen suklaaostoksilla kuluttaja ei edelleenkään välttämättä tiedä, mitä kaikkea kääreen sisään kätkeytyy. Globaalisti kaakao on yksi merkittävimmistä metsäkatoa aiheuttavista tuotteista, ja huomattava osa kulutuksesta tapahtuu Euroopassa. Esimerkiksi suomalaiset syövät vuoden 2017 FinRavinto-tutkimuksen mukaan noin kuusi kiloa suklaata henkeä kohti vuodessa.
Helmikuussa julkaistu WWF:n raportti From Past to Future: How Business-as-Usual Cocoa Drives Forest Loss and What We Can Do (linkki aukeaa uuteen ikkunaan) osoittaa, että nykyisenkaltainen kaakaonviljely kiihdyttää trooppisten metsien hävitystä Afrikassa, jossa valtaosa maailman kaakaosta kasvatetaan. Suomessakin syöty suklaa siis aiheuttaa metsäkatoa ja uhkaa muun muassa monien erittäin uhanalaisten eläinlajien elinympäristöjä ja paikallisten ihmisten elantoa.
”EU:n metsäkatoasetus, joka tulee velvoittavaksi tämän vuoden lopussa, on keskeinen väline varmistaa, ettei metsäkatoa aiheuttaneita tuotteita päädy EU:n markkinoille. Asetusta on jo lykätty kahdesti, eikä sitä pidä enää heikentää. Suomen on yhdessä muiden jäsenmaiden kanssa varmistettava metsäkatoasetuksen kunnianhimoinen toimeenpano viipymättä”, sanoo WWF Suomen kansainvälinen metsäasiantuntija Maija Kaukonen.
Ympäristötuhojen lisäksi suklaan sivumakuna on usein lapsityövoimaa. 60 prosenttia maailman kaakaosta tuotetaan Ghanassa ja Norsunluurannikolla, joiden kaakaoviljelmien työvoimasta jopa kolmasosa on lapsia.
”Syksyllä teettämämme kyselyn mukaan suomalaiset eivät hyväksy lapsityötä. Yli 70 prosenttia olisi valmis jopa vaihtamaan lempisuklaataan, jos saisi kuulla, että sen tuotannossa on käytetty lapsityövoimaa”, sanoo Reilu kauppa ry:n toiminnanjohtaja Janne Sivonen.
Reilun kaupan kriteereissä lapsityövoima on kielletty, ja viljelijäyhteisöjä tuetaan kriteerien noudattamisessa. Neljäsosa tuotannon kriteereistä koskee ympäristöä. Sertifioinnin ympäristökriteerit täyttävät esimerkiksi metsäkatoasetuksen vaatimukset ja menevät osin vielä pidemmälle.
Kuluttaja voi pyrkiä vastuullisuuteen suklaaostoksilla esimerkiksi vuosittaisen suklaapisteytyksen ja Reilu kauppa -sertifioinnin avulla. Päävastuu on kuitenkin päättäjillä ja yrityksillä.
Ratkaisuja ovat esimerkiksi:
- metsäkatoa ehkäisevä lainsäädäntö, kuten EU:n metsäkatoasetus
- metsistä riippuvaisiin yhteisöihin investointi
- metsää säästävät viljelymenetelmät, kuten metsäpeitteinen viljely
- yritysten sitoutuminen metsäkadon poistamiseen toimitusketjuista
- yritysten sitoutuminen hintoihin, jotka mahdollistavat kaakaonviljelijöiden toimeentulon, investoinnit kestävään tuotantoon ja lasten koulunkäynnin (Living Income Reference Price, linkki aukeaa uuteen ikkunaan)