Yli 11 000 ihmistä vaati metsien hiilinielun el­vyt­tä­mis­tä al­le­kir­joit­ta­mal­la WWF:n vetoomuksen

Suomen metsien hiilinielu on käytännössä kadonnut. Tämä johtuu liian suurista hakkuumääristä viimeisen 15 vuoden aikana.
WWF keräsi suomalaisilta allekirjoituksia maa- ja metsätalousministerille sekä ympäristö- ja ilmastoministerille osoitettuun vetoomukseen, jolla vaaditaan metsien hiilinielun elvyttämistä. Yli 11 000 suomalaista allekirjoitti vetoomuksen WWF:n verkkosivuilla.

Petteri Orpon hallitus on hallitusohjelmassa luvannut, että ”Suomi vastaa päästöjen vähennystavoitteisiin ja etenee hiilineutraalisuustavoitteeseen ja hiilinegatiivisuuteen ilman, että arjen kustannukset nousevat tai kilpailukyky heikkenee”. Maankäyttösektorin ilmastotoimien valmistelu on maa- ja metsätalousministeriön vastuulla.

”Korostan, että pyydämme vain hakkuiden maltillistamista. Tutkijat ovat toistuvasti korostaneet, että hakkuiden vähentäminen seuraavan kymmenen vuoden aikana 15–20 prosentilla nykytasosta riittää, jotta hiilineutraaliustavoite voidaan saavuttaa vuonna 2035. Jokainen ymmärtää, että tämä ei tarkoittaisi suomalaisen metsäteollisuuden alasajoa”, sanoo WWF:n ohjelmajohtaja Bernt Nordman.

Suomalaisista metsistä tuotetaan tänä päivänä runsaasti lyhytikäisiä tuotteita, kuten kertakäyttöistä pakkauskartonkia, tai niistä kaadettava puu menee suoraan poltettavaksi, jolloin puuhun sitoutunut hiili vapautuu nopeasti lämmittämään ilmakehää. Muuttamalla tuotannon painotusta pitkäikäisempiin tuotteisiin voitaisiin saada vähemmästä puusta enemmän tuottoa. Metsänomistajia tulisi myös palkita taloudellisesti siitä, että he ylläpitävät hiilinielua.

Jatkamalla ylisuuria hakkuita vuodesta toiseen valtio voi joutua ostamaan korvaavia nieluyksiköitä muilta EU-mailta. Se tarkoittaisi useiden miljardien eurojen lisämenoa valtion kassasta. Lopulta tämä tuntuisi suomalaisten arjessa hintojen nousuna.

Suomi on jo onnistunut vähentämään päästöjään reilusti, mutta samaan aikaan nielut ovat huvenneet huimaa vauhtia. Niinpä maamme kokonaisvaikutus ilmastoon ei ole juurikaan muuttunut kolmessakymmenessä vuodessa.

”Ilmasto- ja luontokriisi on ratkaistava yhdessä. Suomessa metsiä voidaan edelleen hyödyntää taloudellisesti kestävästi, samaan aikaan kun hakkuut mitoitetaan ilmaston ja monimuotoisuuden kannalta kestävälle tasolle”, sanoo WWF:n pääsihteeri Jari Luukkonen.