Vieraskynä: Pidä kahvin ja suklaan lap­si­työn­te­ki­jät mielessä – niin lapsen oikeuksien päivänä kuin muulloinkin

Suklaan ja kahvin tuotannossa lapsityövoiman käyttö on yleistä. Jos ongelmasta halutaan eroon, yritysten tulisi maksaa viljelijöille nykyistä enemmän, kirjoittaa Reilu kauppa ry:n toiminnanjohtaja Janne Sivonen.

Kahvi ja suklaa ovat tiiviisti läsnä niin arjessa kuin juhlassa. Kukapa meistä ei turvautuisi aamukahviin tai käärisi konvehtirasiaa joulupaperiin.

Kummankin tuotannossa ei kuitenkaan nykyisellään ole syytä juhlaan. Suklaa ja kahvi aiheuttavat metsäkatoa ja siten pahentavat luontokatoa ja kiihdyttävät ilmastonmuutosta.

Myös lapsityövoiman käyttö on tavallista. Kahvin kohdalla lapsityötä raportoidaan 17 maassa. Suklaassa uutisarvoa olisi vain sellaisella sertifioimattomalla suklaalla, jossa lapsityövoimaa ei käytettäisi. Uusimman Chocolate Scorecard -vastuullisuusvertailun mukaan 94 prosenttia maailman suurista suklaayrityksistä raportoi lapsityövoimasta omissa toimitusketjuissaan. Mukana vertailussa oli 90 prosenttia maailman kaakaontuotannosta.

Tänään vietetään jälleen lapsen oikeuksien päivää ja juhlistetaan YK:n lapsen oikeuksien sopimusta, jonka tarkoitus on turvata lasten etu. Päivä on hyvä muistutus lasten oikeuksista myös globaalissa maataloudessa.

Unicefin ja ILOn mukaan maailman 138 miljoonasta lapsityöntekijästä yli puolet on vain 5–11-vuotiaita. Valtaosa työstä tehdään maataloudessa. Esimerkiksi Norsunluurannikon ja Ghanan kaakaoviljelmien työvoimasta kolmannes on lapsia, ja näistä maista tulee yli puolet maailman kaakaosta. Siksi me kaikki olemme melko varmasti syöneet lapsityövoimalla tuotettua suklaata.

Lapsityöksi lasketaan työ, joka on vaarallista lasten terveydelle ja kehitykselle, vaatii liikaa työtunteja tai on yksinkertaisesti liian nuoren lapsen suorittamaa. Suurin osa lapsityöstä tapahtuu perheen omilla viljelmillä ja johtuu köyhyydestä.

Usein tilanne on se, että viljelijöillä ei ole varaa palkata aikuisia viljelmilleen, joten he turvautuvat lastensa työntekoon sen sijaan, että laittaisivat nämä kouluun. Chocolate Scorecardin mukaan ghanalainen kaakaonviljelijä saa arviolta 10 senttiä 7 euroa maksavasta maitosuklaalevystä. Kahvissa ongelma on sama: lähes puolet 10 miljoonasta kahvin pienviljelijästä elää alle kolmella eurolla päivässä.

Ilmastonmuutos pahentaa tilannetta entisestään. Sään ääri-ilmiöt uhkaavat satoa, mutta tuotantoa ei ole useinkaan varaa sopeuttaa muuttuviin ilmasto-oloihin. Osa viljelyalueista kuumenee viljelykelvottomaksi, mikä lisää painetta laajentaa viljelmiä uusille metsäalueille.

Mitä tälle kierteelle voisi tehdä? Yksi merkittävimmistä tavoista puuttua köyhyyteen ja sitä kautta lapsityöhön ja metsäkatoon on taata viljelijöille elämiseen riittävät tulot. Kahvi- ja suklaayritysten tulisi maksaa viljelijöille selvästi nykyistä enemmän – erityisesti nyt, kun kaakaon ennätyskorkeat maailmanmarkkinahinnat ovat takanapäin.

Yritysvastuudirektiivi tulee velvoittamaan suuret yritykset puuttumaan haitallisimpiin ympäristö- ja ihmisoikeusvaikutuksiin, ja OECD julkaisi vuonna 2024 yrityksille ohjeistuksen elämiseen riittävistä tuloista. Reilu kauppa on julkaissut kahville ja kaakaolle elämiseen riittäviä viitehintoja, joita yritykset voivat – niin halutessaan – maksaa Reilun kaupan takuuhinnan ja lisän päälle. Reilu kauppa kitkee lapsityövoimaa ja metsäkatoa myös kehitysyhteistyöllä, kieltää ne kriteereissään ja tukee viljelijäyhteisöjä vaatimusten noudattamisessa.

Lapsityön käyttö maailmassa on lähes puolittunut 2000-luvun alusta. Tästä voidaan kiittää muun muassa sosiaaliturvan, koulutuksen ja peruspalvelujen kehitystä sekä yritysten vastuullisuuden vahvistumista. Suklaassa lapsityöntekijöiden määrä on kuitenkin kasvussa.

Yksin mikään taho ei pysty lapsityövoimaa lopettamaan. Tähän tarvitaan kaikkia toimijoita: päättäjiä, viranomaisia, tuottajia, yrityksiä, järjestöjä ja kuluttajia. Työtä riittää meille kaikille – lapsen oikeuksien päivänä ja kaikkina muinakin.

Kirjoittaja on Reilu kauppa ry:n pitkäaikainen toiminnanjohtaja sekä Reilun kaupan maailmanlaajuisen verkoston johtoryhmän jäsen.

Janne Sivonen Reilu kauppa