Näin vaikutat kuntien metsien käyttöön

WWF:n Metsävaikuttamisopas

Lähes jokainen Suomen kunta on metsänomistaja. Kuntien omistuksessa on jopa yli 400 000 hehtaaria metsiä. Näillä sivuilla neuvomme, miten sinä voit vaikuttaa kuntien omistamien metsien käyttöön.

Suuri osa kuntametsistä sijaitsee lähellä asutuskeskuksia, jolloin niihin kohdistuu monenlaisia paineita: kunnalla voi olla toisaalta halua laajentaa asutusta, toisaalta asukkaat taas kaipaavat metsiä, joissa virkistäytyä. On kuitenkin hyvä muistaa, että kunnilla on velvollisuus edistää luonnon- ja maisemansuojelua alueellaan. Lain määräämät velvoitteet on avattu yksityiskohtaisesti täällä.

Jos haluat puolustaa kuntien omistamia metsiä, voit vaikuttaa esimerkiksi ottamalla yhteyttä viranhaltijoihin, kunnanvaltuutettuihin tai nostamalla asian julkiseen keskusteluun – tai tekemällä näitä kaikkia yhtä aikaa.

 

Toimi näin

Vaikuta viranhaltijoihin

Jos olet huolestunut kotikuntasi omistamien metsien kohtalosta, vaikuttaminen on hyvä avata ottamalla yhteyttä kunnan metsä- ja ympäristöasioista vastaaviin viranhaltijoihin. Viranhaltijoilla on paras käytännön tieto kunnan metsistä, ja he laativat päätösehdotuksia lautakunnille. Viranhaltijoilla voi olla myös valtaa päättää itse esimerkiksi yksittäisistä luontokohteista ja niiden hakkuista.

Suuremmissa kaupungeissa on usein metsänhoitaja tai metsätalousinsinööri, jonka vastuulla metsien hoito on. Pienemmissä kunnissa metsäasioista voi vastata esimerkiksi tekninen johtaja tai kunnanpuutarhuri. Myös ympäristönsuojelusihteerillä on usein taustatietoa asiasta ja virkansa puolesta velvollisuus edistää ympäristönsuojelua kunnan alueella.

  • Hanki tietoa

    Hanki tietoa tiedustelemalla metsäasioista vastaavalta viranhaltijalta, mitä suunnitelmia ja päätöksiä on tehty koskien metsäaluetta, jonka kohtalosta olet huolestunut. Voit tiedustella lisäksi julkisia aineistoja, kuten kunnan metsäsuunnitelmaa. Myös viranhaltijoiden tekemät viranhaltijapäätökset ovat julkisia asiakirjoja ja saatavissa kunnan verkkosivuilta sekä kunnantalolta.

  • Kannusta viranhaltijaa hyviin päätöksiin

    Kannusta viranhaltijaa tekemään luonnon monimuotoisuuden huomioivia päätösehdotuksia tai itsenäisiä viranhaltijapäätöksiä. Aktiivisen viranhaltijan kautta asiat voivat edetä nopeastikin erityisesti yksittäisissä kohteissa.

Vaikuta kunnanvaltuutettuihin

Kunnassa ylintä valtaa käyttää kunnanvaltuusto. Valtuusto päättää kuntastrategiasta, hallintosäännöstä ja varallisuuden hoidon periaatteista sekä hyväksyy kaavat. Nämä kaikki päätökset heijastuvat myös kunnan metsien käyttöön.

Kunnanvaltuutetuista valittu kunnanhallitus toimii kunnanvaltuuston alaisena päättävänä elimenä. Kunnanhallitus valmistelee asioita kunnanvaltuustolle, mutta kunnan hallintosäännön mukaisesti se voi myös päättää esimerkiksi suojelualueiden perustamisesta. Kunnanhallituksen esittelijänä toimii kunnanjohtaja.

Kunnanhallituksen alla toimivat lautakunnat koostuvat myös kunnanvaltuutetuista. Lautakunnat valmistelevat asioita kunnanhallitukselle, joten niillä on keskeinen rooli päätöksenteossa. Ne toimivat myös itsenäisinä päättävinä eliminä. Lautakunnissa voidaan tehdä päätöksiä esimerkiksi hakkuiden toteuttamisesta ja erilaisista rakentamisen poikkeusluvista. Tyypillisiä metsäasioista päättäviä lautakuntia ovat tekninen lautakunta, yhdyskuntalautakunta tai maaseutulautakunta.

Valtuuston, hallituksen ja lautakuntien esityslistat ja pöytäkirjat ovat julkisia asiakirjoja ja saatavissa kunnan verkkosivuilta sekä kunnantalolta.

  • Ota yhteyttä valtuutettuihin

    Taustatiedon tuominen valtuutettujen tietoon voi vaikuttaa merkittävästi heidän kantoihinsa ja äänestyskäyttäytymiseensä.

  • Valmistele tai ehdota valtuustoaloitetta

    Mikäli tiedossasi on ympäristöasioissa profiloitunut valtuutettu, kannattaa häneen olla yhteydessä ensimmäisenä. Varsinkin luonnonsuojeluun liittyvissä valtuustoaloitteissa parhaita tuloksia on saatu sellaisilla aloitteilla, joihin on saatu mukaan valtuutettuja useista eri puolueista. Valtuusto- tai kuntalaisaloite (kts. alla) voi koskea esimerkiksi avohakkuista luopumista kunnan metsissä, tuottotavoitteen poistamista tai sen merkittävää laskemista kunnan metsien osalta tai arvokkaiden luontoalueiden suojelua.

  • Tee kuntalaisaloite

    Tee tai kehota kunnassa toimivaa yhdistystä tai yhteisöä tekemään kuntalaisaloite. Kuntalaisaloite perustuu suoraan kuntalakiin. Kuntalaisaloitteita tehdään useissa kunnissa vain muutamia vuodessa, joten aloitteella voi olla merkittävä vaikutus.

  • Muistuta METSO-ohjelmasta

    Muistuta kuntapäättäjiä METSO-ohjelmasta. METSO-ohjelmassa valtio maksaa arvokkaan metsäalueen perustamisesta yksityiseksi suojelualueeksi puustoon perustuvan korvauksen, ja summa on kuntien kohdalla enintään 50 % puuston arvosta. Jos kunta myy metsäalueen valtiolle suojelutarkoituksiin, niin siinä tapauksessa maksetaan täysi korvaus.

Vaikuta kunnan metsäsuunnitelmaan

Jokaisella metsätaloutta harjoittavalla Suomen kunnalla on olemassa kymmenvuotiskaudeksi laadittu metsäsuunnitelma tai useita osissa laadittuja metsäsuunnitelmia. Isoimmissa kaupungeissa metsienhoidon suunnittelu voidaan toteuttaa myös esimerkiksi luonnon- ja maisemanhoitosuunnitelmien nimellä kulkevien suunnitelmien kautta. Niissä määritellään metsänhakkuu- ja hoitotoimet sekä myös hakkuilta rauhaan jäävät alueet.

Monet kunnat laadituttavat edelleen metsäsuunnitelmansa ”vanhasta muistista” samoilla metsätaloustoimijoilla, jolloin metsiin tarjotaan yleensä luonto- ja virkistysarvojen kannalta liikaa hakkuita. Kunta voi kuitenkin valita suunnitelman tekijöiksi myös jatkuvan kasvatuksen metsänhoidon osaajia tai tilata suunnitelmat vahvasti luonto- ja virkistysarvoja painottaen.

Vaikka lainsäädäntö ei suoraan edellytä, että kuntalaisia kuullaan metsäsuunnitelmia laadittaessa, sivistyneeltä kunnalta voi edellyttää vuorovaikutteisuutta. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että suunnitelmaluonnos tulisi saattaa julkisesti nähtäville ja kommentoitavaksi. Tärkeää on myös se, että suunnitelmaluonnokseen suostutaan tekemään perustellun palautteen pohjalta muutoksia. Muutoin kyseessä on näennäinen kuuleminen.

  • Vaikuta aloitusvaiheessa

    Vaikuta metsäsuunnitelman laadintaan etenkin aloitusvaiheessa. Toimita esimerkiksi tiedot suunnittelualueella sijaitsevista arvokkaista luontoalueista suunnitelman tekijöille tai muistuta mahdollisuudesta hoitaa talousmetsiä jatkuvan kasvatuksen periaatteella.

  • Ota yhteyttä kuntapoliitikkoihin

    Saata mahdolliset ongelmat kuntapoliitikkojen tietoon. Poliitikot hyväksyvät aikanaan lopullisesti suunnitelman.

Vaikuta julkisuuden kautta

Ellei yhteydenotto suoraan viranhaltijoihin tai kunnanvaltuutettuihin auta, hyvä keino vaikuttaa on mahdollisten epäkohtien tuominen julkisuuteen median tai sosiaalisen median kautta. Paikallislehdet ja sosiaalisen median hyödyntäminen ovat oivallisia paikallisen vaikuttamisen keinoja.

Asioiden nostaminen julkisuuteen lisää keskustelua ja parantaa vaikuttamismahdollisuuksia. Medianäkyvyys toimii hyvin erityisesti yhdessä taustavaikuttamisen, kuten aloitteiden ja yhteydenottojen kanssa.

  • Ota yhteyttä mediaan

    Ota yhteyttä paikallisen tai maakunnallisen median toimitukseen ja vinkkaa heille uutisesta tai laadi mielipidekirjoitus. Esimerkiksi tärkeän lähimetsän kohtalo on todennäköisesti paikallislehdelle varsin kiinnostava aihe.

  • Vaikuta somessa

    Tee asiasta julkinen esimerkiksi Facebookissa, Instagramissa tai Twitterissä.

  • Järjestä yleisöretki

    Järjestä kohteeseen yleisö- tai päättäjäretki, josta paikallismediakin voi kiinnostua.

  • Ota yhteyttä luonnonsuojelujärjestöihin

    Järjestöt voivat auttaa asian edistämistä tai tuoda ongelmat julkisuuteen. Järjestöistä voit saada apua myös suojelualoitteiden edistämiseen.

  • Kerää nimiä

    Voit kerätä myös nimilistoja eli adresseja tärkeäksi kokemiesi asioiden edistämiseksi. Adressin vaikuttavuus on sitä suurempi, mitä suurempi osa paikallisesta väestöstä on asian takana. Esimerkiksi kuntia koskevissa asioissa adressin kerääminen voi olla varsin tärkeä vaikuttamisen keino, vaikka nimienkeruu vaatiikin hieman enemmän työtä.

  • Muista oikea sävy

    Ole tiukka, mutta varo turhaa kärjistämistä. Pyrkimys rakentavaan faktapohjaiseen dialogiin tuo useimmiten parhaan lopputuloksen.

Metsävaikuttamisoppaan muut osiot