Uusi tutkimusmenetelmä tuo saimaannorpan lähemmäs meitä
Valokuvatunnistuksesta toivotaan lisämenetelmää saimaannorppien tutkimukseen pesälaskentojen rinnalle. Itä-Suomen yliopisto unelmoi sähköisestä tietopankista, johon jokaisella olisi mahdollisuus lisätä havaintojaan.
Yksilöllisessä valokuvatunnistuksessa käytetään hyväksi eläinyksilöiden ainutlaatuisia piirteitä. Tietokoneohjelma vertaa tutkijan tai esimerkiksi turistin ottamaa valokuvaa tietokannassa oleviin kuviin mahdollisten vastaavuuksien löytämiseksi. Näin pystytään seuraamaan yksilön koko elinkaarta pelkän sijainnin ja liikkumisen sijaan.
– Valaiden tutkimuksessa yksilöllisen valokuvatunnistuksen metodia on käytetty jo 70-luvulta saakka. Esimerkiksi ryhävalaiden tapauksessa tutkijat kuvaavat vedenpinnan yläpuolelle nousevaa pyrstöä eläimen sukeltaessa. Pyrstön alapuolella olevat värilliset kuviot sekä pyrstön reunan muoto ovat yksilöllisiä, kertoo ryhävalastutkija John Morran Alaskasta.
Kirahvin, tiikerin ja seepran kaltaiset lajit ovat parhaita mahdollisia menetelmän käyttökohteita lajien yksilöiden yksilöllisen kuvioinnin vuoksi. Tutkijat pystyvät seuraamaan yksilöiden lisääntymistä, poikasten eroamista emostaan, mahdollisia vammoja sekä kuolemia. Esimerkiksi salametsästyksen vastaisessa työssä tiikerin talja on mahdollista yhdistää tietokannassa olevaan yksilöön.
Vastaavuuden löytämiseen vaikuttavat kuvan laatu, lajien tunnistettavat piirteet, kuvattujen eläinten asennot sekä tausta.
– Esimerkiksi ryhävalaita kuvattaessa tutkijat voivat vain toivoa pyrstön nousevan pinnan yläpuolelle juuri kuvaushetkellä, Morran kertoo.
Tietokoneohjelma helpottaisi työtä
Viime vuoden vähäluminen talvi vaikeutti uhanalaisen saimaannorppakannan perinteisiä pesälaskentoja. Suomessa yksilöllisestä valokuvatunnistuksesta toivotaankin lisämenetelmää pesälaskentojen rinnalle.
Meeri Koivuniemi Itä-Suomen yliopistosta tekee väitöskirjaa metodin soveltamisesta uhanalaisen saimaannorpan tutkimukseen. Itä-Suomen yliopiston saimaannorppatiimin tavoitteena on löytää vastaavuuksien etsimiseen soveltuva tietokoneohjelmisto. Tällä hetkellä tunnistuksen nimittäin tekee Koivuniemi – silmämääräisesti. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että Koivuniemi valitsee kuvatun yksilön oikeasta kyljestä kolme kuviota, joita vertaa tietokannan 160 muuhun kuvattuun yksilöön. Mahdollisen vastaavuuden löytyessä hän käy läpi koko kyljen ja varmistaa näin, että kyseessä on sama yksilö.
Tavoitteena norpan ja ihmisen hyvät välit
Yksi projektin tavoitteista on julkaista netissä vuorovaikutteinen, kaikille avoin saimaannorppakatalogi, jonka kautta jokainen pääsisi osallistumaan saimaannorppien seurantaan. Katalogi lisäisi tutkimuksen läpinäkyvyyttä ja voisi näin vähentää ihmisen ja saimaannorpan välisiä konflikteja, kun havainnot saimaannorpista olisivat jokaisen saatavilla.
– Menetelmän avulla voitaisiin muodostaa osakanta-arvioita, jotta tiedettäisiin saimaannorppien määrä kullakin alueella. Norppa saattaa liikkua pitkiäkin matkoja, jopa yli 30 kilometriä päivässä. Usein ihmiset ajattelevat norpan nähdessään, että täällähän on näitä vaikka kuinka paljon, vaikka se saattaa olla yksi ja sama norppa, Koivuniemi kertoo.
Marraskuun alussa Joensuussa järjestetty Wildlife Photo-ID -työpaja keräsi yhteen eri alojen asiantuntijoita ympäri maailmaa. Suomen kulttuurirahaston rahoittaman ja Itä-Suomen yliopiston organisoiman työpajasarjan tarkoituksena on jakaa kokemuksia ja tietoa yksilöllisestä valokuvatunnistuksesta ympäristönsuojelijoiden, ekologien ja ohjelmistoasiantuntijoiden välillä. WWF tukee työtä yksilöllisen valokuvatunnistuksen kehittämiseksi.
Teksti: Linda Koskinen