WWF-lehti 1/2016

Muusikko petolintujen asialla

Lilli Pukka

Turussa asuvasta muusikko, kapellimestari ja kuoron­johtaja Teemu Honkasesta tuli lintuharrastaja vuosi­tuhanteen vaihteessa. Muusikkoystävä houkutteli hänet mukaansa staijaamaan, eli seuraamaan lintujen kevätmuuttoa – ja uusi intohimo oli tämän reissun myötä sinetöity.

”Äimistyin, miten ystäväni tunnisti jo kaukaa mustat pisteet horisontissa aivan lajilleen. Ajattelin heti, että olisi hienoa kehittyä joskus yhtä hyväksi määrittäjäksi”, Honkanen kuvailee ensikosketustaan lintuharrastukseen.

Harrastus laajeni pian tavallisesta linturetkeilystä pönttöjen ripustamiseen pöllöille. Ensimmäisen petolintunsa Honkanen rengasti kymmenen vuotta sitten. Kahdeksan vuoden ajan hän on ollut mukana WWF:n Varsinais-Suomen merikotkatyöryhmässä vapaaehtoisena rengastajana, eli niin kutsuttuna kiipijänä.

WWF aloitti lähes sukupuuttoon ajautuneen merikotkan suojelutyön vuonna 1973 perustamalla merikotkatyöryhmän. Nyt kanta on jo elinvoimaisempi, ja viime vuonna havaittiin muun muassa Pirkanmaalla maakunnan ensimmäiset kaksi pesintää.

”Merikotkan pelastaminen sukupuuton partaalta on tietysti upea suomalaisen luonnonsuojelutyön menestystarina. Vaikka kanta on 40 vuodessa elpynyt elinvoimaiseksi, merikotkissa riittää vielä tutkittavaa ja suojelutyötä tulee yhä jatkaa”, Honkanen toteaa.
Lintuharrastajana Honkanen kuvailee itseään ”myöhäisheränneenä”, mutta kiinnostus luontoa ja etenkin vanhoja metsiä kohtaan on aina ollut vahva. Myös taiteilijana hän kokee suomalaisen luonnon todella läheiseksi ja tärkeäksi.

”Miltei jokaisella tuntemallani suomalaisella muusikolla on läheinen suhde luontoon. Se on meille sekä suuri innoituksen että virkistyksen lähde.”

Honkasen lintuharrastus ei suinkaan ole vielä tullut päätepisteeseensä. Vapaaehtoistyö Saaristomerellä petolintujen parissa jatkuu. Merikotkan rinnalla toinen tärkeä suojelun kohde Honkaselle on huuhkaja, jonka tulevaisuudesta mies on huolissaan.

”Suomen huuhkajakanta on taantunut tällä vuosituhannella hälyttävästi. Olisi tärkeää saada suojeltua huuhkajien pesäpaikkoja ennen kuin on liian myöhäistä”, Honkanen tuumaa.

”Minulla riittää vielä sammuttamista omassa tiedon­janossanikin sen ohessa, että teen petolintujen suojelutyötä ja kerään aineistoa ammattitutkijoiden käyttöön”, hän päättää hymyillen.

Teksti: Lilli Pukka

Mitä sinä voit tehdä: Liity kummiksi osoitteessa wwf.fi/kummiksi

WWF-lehti 1/2016 etusivulle

Sinua saattaa kiinnostaa

Uutiset 30/09/2022

Merikotka pe­las­tet­tiin su­ku­puu­tol­ta Suomessa: “Täällä on kolme poikasta!” 

Merikotkien tilanne oli vuonna 1972 lohduton: kanta oli pienentynyt jatkuvasti 1900-luvun alusta lähtien. Lisäksi havaittiin, että pesivien lintujen lisääntymiskyky oli alentunut ympäristömyrkkyjen takia. WWF:n merikotkatyöryhmä aloitti pesäpaikkojen suojelun ja talviruokinnan merikotkien turvaksi, ja työ kantoi hedelmää pelastaen lajin lopulta sukupuutolta Suomessa.
Lue lisää
WWF-lehti 13/12/2024

No onkos tullut kesä? – Ilmaston läm­pe­ne­mi­nen muuttaa suomalaista joulua

Suomalainen joulu ja talvi voivat muuttua dramaattisesti, jos ilmaston lämpenemistä ei saada hillittyä. Se, millaiseksi tulevaisuuden talvet muodostuvat, on kiinni ennen kaikkea meistä suomalaisista.
Lue lisää
Lahjoittajatarina 13/10/2023

Juhani Koskinen tes­ta­ment­ta­si luonnolle: ”Jokaisella on jokin asia, jonka haluaa säilyvän maailmassa”

Juhani Koskinen nimettiin ”WWF-mieheksi”, kun hän toistuvasti otti luonnon puheenaiheeksi kaveripiirissään. Vitsimielessä myönnetty lempinimi kuvastaa häntä hyvin. Koskinen paitsi puhuu luonnon puolesta, myös testamenttasi osan omaisuudestaan WWF:lle.
Lue lisää