Trump polkee tärkeimpiä arvojani
Kolumni
Donald Trumpin presidenttiys ottaa päähän. Miksi? Kyse ei ole geopolitiikasta, vaikka hänen sotaisa retoriikkansa Kiinaa kohtaan ja Putin-sympatiansa herättävät huolestumista.
Kyse ei ole kauppapolitiikasta, vaikka protektionistiset puheet pelottavat. Toivon mukaan Yhdysvaltain kongressi ymmärtää, että kansainvälisen kauppajärjestön (WTO) romuttaminen ei ole maan etu.
Kyse ei ole myöskään talouspolitiikasta, vaikka se entisestään kärjistää eriarvoisuutta.
Kyse on arvoista – niin kuin on aina, kun tuntuu todella pahalta. Trump edustaa kovin erilaisia arvoja ja uskomuksia kuin ne, joita kaltaiseni nuoret 1960-luvulla omaksuivat, ja jotka ovat olleet maailmankatsomuksemme kiinnekohtia läpi elämän.
Mitä ne arvot ja uskomukset olivat tai ovat?
Mielelläni korostaisin ympäristöarvoja. Mutta Linkolan kirjoituksista huolimatta en 1960-luvulla tiedostanut ympäristökysymyksen merkitystä. Herätys tuli paljon myöhemmin, itseäni nuorempien ihmisten välityksellä.
”Usko rationaalisen politiikan voimaan on avain myös ympäristökysymyksiin.”
Sen sijaan käsitys siitä, että jokaisen ihmisen arvokkuutta ja ihmisoikeuksia tulee kunnioittaa, oli tärkeä. Vähemmistöjen oikeuksia on turvattava ja tasa-arvoa edistettävä. Keskeisiä arvoja olivat ja ovat myös demokratia ja oikeusvaltio sekä suvaitsevaisuus.
Käytännössä emme toki aina toimi näiden arvojen mukaisesti. Mutta emme silti ajattele kuten Trump, joka avoimesti halveksii naisia, vammaisia, värillisiä, muslimeja ja yleensä muita kuin valkoisia miehiä.
Lisäksi oli kehitysoptimismia, uskoa mahdollisuuksiin parantaa yhteiskuntaa järkiperäisen ja tietoon perustuvan politiikan avulla. Itselleni usko rationaalisen politiikan voimaan on avain myös ympäristökysymyksiin.
Populisteille asiantuntijoiden tarjoama tieto on turhaa ja ikävystyttävää tai harmittavaa. Kuten Brexitiä ajanut Britannian oikeusministeri Michael Gove sanoi: ”Olemme kyllästyneet kuulemaan asiantuntijoita”. Ympäristöpolitiikan kannalta tällainen asenne on katastrofaalinen.
Trumpin hallinto tarjoaa sumeilematta faktojen sijaan ”vaihtoehtoisia faktoja” eli valheita. Taustalla on ajatus, että riittävän usein toistettu valhe muuttuu kuulijan mielessä totuudeksi.
Tieto on toki usein epävarmaa ja vaihtoehtoisia väitteitä on punnittava todellisuudesta saatujen havaintojen valossa. Tiedon luotettavuus on kuitenkin arvioitavissa asiantuntijoiden avulla ja politiikkaa on syytä rakentaa parhaan tiedon varaan.
On tärkeää, että tutkimustietoa ympäristöstä tuotetaan aktiivisesti ja että kansalaisliikkeet levittävät tietoisuutta ympäristön ongelmista kuluttajien ja yritysten keskuudessa. Parhaimmillaan Trumpin aiheuttamat ympäristövahingot voisivat tällöin jäädä vähäisiksi.
Trump voi aiheuttaa suurta vahinkoa ympäristö- ja ilmastopolitiikan alueella. On tärkeää, että tutkimustietoa ympäristöstä tuotetaan aktiivisesti. On myönteistä, että yhä useammat valtiot ja Yhdysvaltojen osavaltiot ovat omaksuneet vihreää ajattelua.
On ensiarvoisen tärkeää, että kansalaisliikkeet levittävät tietoisuutta ympäristön ongelmista kuluttajien ja yrittäjien keskuudessa. Parhaimmillaan Trumpin aiheuttamat ympäristövahingot voivat tällöin jäädä vähäisiksi.
Teksti: Sixten Korkman
Sixten Korkman on ekonomisti, Aalto-yliopiston emeritus-professori ja WWF Suomen hallintoneuvoston jäsen. Hänen mielestään ilmastokriisin torjuminen ja talouskasvu ovat yhdistettävissä, jos markkinatalous valjastetaan talouspolitiikan avulla hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen.
pan>Ilmastokriisi on totta” “Nyt tarvitaan oikeita päätöksiä” “Ryhdy Ilmasto-kummiksi” “aHR0cHM6Ly93d2YuZmkvaWxtYXN0b2t1bW1pa3NpLw==” />