Ekologisuus yhdistää tulevaisuuden ruokatrendejä
Vuosituhannen vaihteen jälkeen tuontikala valtasi Suomen kalamarkkinat, broilerin suosio kasvoi räjähdysmäisesti ja kauraa kaadettiin kahvin joukkoon. Millaisia ympäristövaikutuksia vuosituhannen alun ruokatrendeillä oli? Entä mitä asiantuntijat odottavat seuraavilta kahdeltakymmeneltä vuodelta?
Mikä muuttui 2000–2020?
Norjalainen lohi valtasi kalamarkkinat
Suomalaisten kalankulutuksessa tapahtui suuria muutoksia vuosituhannen vaihteen jälkeen. Viimeisten 20 vuoden aikana esimerkiksi silakan kulutus on kääntynyt jyrkkään laskuun. Vielä vuosituhannen vaihteessa suomalaiset söivät keskimäärin noin kilon silakkaa vuodessa. Tällä hetkellä suomalaiset kuluttavat silakkaa enää noin 300 grammaa vuodessa henkeä kohden. Suomalainen silakka on ympäristöystävällinen valinta. Iso osa silakkasaaliista päätyy kuitenkin turkiseläinten ja kalankasvatuksen rehuksi.
Samalla kun silakan suosio on notkahtanut, norjalainen kasvatettu lohi on vallannut markkinat ryminällä. Sen kulutus on kolminkertaistunut Suomessa vuodesta 2000. Lohen supersuosio aiheuttaa ympäristöongelmia Norjan vuonoissa, joissa ja merialueilla. Kalankasvatuslaitoksista päässeet karkulaislohet risteytyvät luonnonkalojen kanssa ja heikentävät niiden kantoja. Lisäksi kaikki kalarehu ei päädy kasvatuskasseissa olevien kalojen suuhun vaan leviää meriveteen rehevöittäen lähialueita.
Lihan kokonaiskulutus kasvoi
Siinä missä kalan kokonaiskulutus kasvoi vuosituhannen vaihteesta vain reilulla kilolla henkeä kohden, lihan kokonaiskulutus kasvoi yli kymmenen kiloa. Lihankulutuksen kasvu selittyy lähes kokonaan broilerin suosiolla. Broilerin kulutus on lähes kaksinkertaistunut vuodesta 2000.
Runsaalla lihankulutuksella on suuret ympäristövaikutukset. Lihankulutus esimerkiksi rehevöittää Itämerta, kuormittaa ilmastoa ja uhkaa luonnon monimuotoisuutta. Lihan kulutusta ei tarvitse seuraavienkaan vuosikymmenten aikana lopettaa kokonaan, mutta vähentäminen on tarpeen. Se olisi hyväksi myös terveydelle: suurin osa miehistä ja melko moni nainenkin söi 2010-luvulla liian paljon prosessoitua ja punaista lihaa.
Perunan määrä väheni lautasella
Perunaa kulutettiin Suomessa vuonna 2000 hieman yli 60 kiloa henkeä kohden. Viime vuosien tilastot ovat hajanaisia, mutta suomalainen syö perunaa arviolta enää alle 50 kiloa vuodessa. Tämä siitä huolimatta, että perunaa voidaan viljellä Suomessa hyvin, se taipuu monipuolisesti erilaisiin ruokiin ja sisältää vitamiineja sekä kivennäisaineita.
Perunan lisäksi lautasilla olisi syytä lisätä juuresten ja kasvisten määrää. Vaikka kasviksia syödään nyt keskimäärin enemmän kuin vuosituhannen vaihteessa, niiden osuutta ruokavaliossa olisi ympäristön ja terveydenkin kannalta hyvä kasvattaa edelleen. Tällä hetkellä moni kasvissyöjäkin syö liian vähän kasviksia. Jos ruokavalio perustuu esimerkiksi pastaruokiin, viljojen osuus ruokavaliossa voi olla suuri mutta kasvisten osuus jäädä turhan pieneksi.
Mikä muuttuu 2020–2040?
Silakka suosioon
WWF:n suojeluasiantuntija Matti Ovaska on vannoutunut silakan ystävä. Silakka on edullista, sitä on saatavilla lähes ympäri vuoden ja siitä on helppo valmistaa herkullisia keittoja, pataruokia ja sushia.
”Tulevina vuosikymmeninä uskon näkeväni silakan paluun ruokapöytiin. Vuonna 2040 syömme enemmän myös särkikaloja ja paljon nykyistä vähemmän tonnikalaa ja kasvatettua lohta”, Ovaska sanoo.
Kasvatettu lohi on todennäköisesti tulevaisuudessa vastuullisempaa. Jos kuluttajien tietoisuus ja kaupan alan kunnianhimo jatkavat kasvuaan nykyiseen malliin, voisi vuonna 2040 kaikki Suomessa syöty kasvatettu norjalainen lohi olla ASC-sertifioitua. Tähän viittaavat viime vuosikymmenen aikana sekä kasvatetun kalan ASC-sertifikaatin että pyydetyn kalan MSC-sertifikaatin yleistyminen Suomessa. Nämä sertifikaatit kertovat, että kala on vastuullisesti kasvatettu tai kalastettu. Kun vuoden 2010 tammikuussa Suomessa oli myynnissä 32 MSC-sertifioitua kalatuotetta, nyt niitä löytyy jo yli 760.
Lihankulutus pysyvään laskuun
Lihan kokonaiskulutuksessa nähtiin notkahduksia vuosina 2009 ja 2014, mutta vasta vuonna 2019 asiantuntijat arvioivat, että lihankulutus lähtee Suomessakin pysyvämpään laskuun. Jos näin kävisi, seuraisimme trendeissä muun muassa Ruotsia, Tanskaa ja Alankomaita.
”Vuonna 2040 syömme nykyistä enemmän kasviksia, palkokasveja, kotimaista kalaa ja viljatuotteita. Aamu alkaa kaura- tai ruisleivällä, mutta juusto ja kinkku ovat vaihtuneet juuresleikkeleisiin, kasvistahnoihin ja papuvalmisteisiin”, uskoo WWF:n suojeluasiantuntija Mari Koistinen.
Viime vuosina ruokakeskustelua ovat hallinneet erityisesti uudet kasvipohjaiset tuotteet. Lihankorvikkeita valmistavan Beyond Meat -yhtiön listautuminen pörssiin vuoden 2019 toukokuussa osoitti, että kasvipohjaiset tuotteet kiinnostavat kuluttajien ja median lisäksi myös sijoittajia. Yhtiön osake on yli nelinkertaistanut arvonsa listautumisesta. Sijoittajat näyttävät uskovan, että kasvipohjaisten tuotteiden menekki jatkuu myös seuraavat vuosikymmenet.
Perunan paluu
Mari Koistinen povaa myös perinteisempien ruoka-aineiden suosion kasvua.
”Uskon, että vuonna 2040 perunalajikkeista puhutaan yhtä intohimoisesti kuin nyt pienpanimo-oluista. Kotimaisessa perunassa riittää kokeiltavaa ja keskusteltavaa. On perinnelajikkeita ja uusia tulokkaita. Pienimuotoista perunaviljelyä on myös helppo kokeilla itse”, Koistinen sanoo.
Perunan lisäksi Koistinen uskoo, että trendituotteiden joukkoon nousevat seuraavina vuosina ja vuosikymmeninä muun muassa ekologisesti tuotettu levä ja erilaiset täysjyväviljatuotteet. Levästä saataisiin ravinteikasta salaattia ilman merkittäviä ympäristövaikutuksia. Viljatuotteiden, esimerkiksi talkkunajauhon, kuitupitoisuus on runsas.
Seuraavista vuosikymmenistä voi odottaa vastuullisen kalan ja kotimaisten kasvisten juhlaa. Tästä hyötyisi luonnon lisäksi myös jokainen hyvän ruuan ystävä.