Uhanalaisten vuorigorillojen määrä kasvussa Ugandassa: katso viisi tuoretta luonnonsuojelun onnistumista
Vuorigorillojen määrän on havaittu nousseen Bwindin kansallispuistossa Ugandassa. Keravanjoessa sijaitsevan Haarajoen padon purkaminen aloitetaan puolestaan suunnitelmien mukaan 2021. Esimerkiksi nämä suojelusaavutukset ovat mahdollisia ainoastaan pitkäjänteisen suojelutyömme avulla ja uskollisten kummiemme tuella.
Vuorigorillojen määrä kasvussa
Tuoreimpien kartoitusten mukaan Ugandassa sijaitsevan Bwindin kansallispuiston alueella elävien vuorigorillojen määrä on noussut noin 460 yksilöön. Vuonna 2011 gorilloja eli alueella arviolta 400. Kun määrään lasketaan mukaan toinen, Virungan alueella elävä populaatio, luonnonvaraisia vuorigorilloja elää maailmassa arviolta hieman yli 1060 yksilöä. Vuorigorillat ovat edelleen uhanalaisia, mutta kannan kasvu osoittaa, että pitkäjänteisellä suojelulla voidaan saada tuloksia aikaan. WWF jatkaa työtään vuorigorillojen suojelemiseksi.
Haarajoen padon purkamisesta päästiin sopimukseen
Keravanjoessa sijaitsevan Haarajoen padon purkaminen on nyt askeleen lähempänä toteutumista. Järvenpään kaupunki, Uudenmaan ELY-keskus, WWF Suomi ja alueen maanomistaja ovat solmineet yhteistyösopimuksen, jonka tavoitteena on Haarajoen vanhan padon ja patosillan purkaminen. Jokiin ja puroihin rakennetut padot ja muut esteet ovat suurin syy Suomen vaelluskalojen uhanalaisuuteen. Keravanjoessa tehtävien purkutöiden ansiosta uhanalaisille kaloille vapautuu jopa sata kilometriä esteetöntä vaellusreittiä. Purkutyöt aloitetaan näillä näkymin kesällä 2021, ja ne on tarkoitus saada valmiiksi saman vuoden aikana. Lisäksi pyritään kunnostamaan koskialue kalojen lisääntymis- ja elinalueeksi.
Koulutetut koirat etsivät koaloja Australiassa
Metsäpalot tekivät kuluneina kuukausina järkyttävää tuhoa Australiassa. Palot olivat erityisen tuhoisia jo muutenkin uhanalaisille koaloille. Pelastajat ovat käyttäneet erikoiskoulutettuja koiria elossa olevien koalojen etsimiseen palaneilta metsäalueilta. Tulokset ovat olleet rohkaisevia. Koirien avulla on löydetty useita paloista selvinneitä koaloja, joita on voitu auttaa. Koalojen kunto tarkastetaan ja niille voidaan esimerkiksi jättää juomavettä. WWF rahoittaa etsijäkoirien työtä.
Lumileopardien historiallinen pannoitus onnistui Nepalissa
Viime vuoden lopulla Länsi-Nepalissa matkannut retkikunta onnistui asentamaan GPS-satelliittipaikantimilla varustetun pannan kahdelle lumileopardille. Kyseessä on ensimmäinen kerta, kun Länsi-Nepalin alueella eläviä lumileopardeja pystytään seuraamaan satelliittipaikannuksella. Pannoitusten avulla uhanalaisten lumileopardien liikkeistä ja reviireistä saadaan suojelun kannalta olennaista tietoa. Tutkijat pystyvät uuden tiedon avulla esimerkiksi tunnistamaan lajille tärkeät elinympäristöt ja niiden väliset reitit. Nepalin hallituksen johtama operaatio toteutettiin yhteistyössä WWF Nepalin ja muiden paikallisten lumileopardien suojelutyötä tekevien järjestöjen kanssa.
Muuttoliike lupaa hyvää uhanalaiselle valkoselkätikalle
Valkoselkätikan kanta on saatu Suomessa hitaasti nousemaan aktiivisen suojelun ansiosta. Vuonna 2019 tehdyssä seurannassa löytyi noin 220 valkoselkätikan reviiriä. Seurannan toteuttivat Metsähallitus, BirdLife ja WWF. Suomen edelleen uhanalainen valkoselkätikkakanta on saanut täydennystä idästä, sillä Suomessa on havaittu runsaasti Venäjän suunnalta vaeltaneita tikkoja. Tikat ovat pääasiassa omaa elinpiiriään etsimään lähteneitä nuoria yksilöitä. Muutaman vuoden kuluttua varmistuu, miten syksyn 2019 suurvaellus vaikuttaa Suomessa pesivän kannan vahvuuteen.
Haluatko auttaa?
Suojele elämää WWF-kummina
Monimuotoinen luonto on kaiken elämän edellytys maapallollamme. Silti luontoa tuhotaan nyt nopeammin kuin koskaan ihmisen historian aikana. Meillä on ratkaisuja pysäyttää luonnon hätätila, mutta se on mahdollista vain tukijoidemme avulla. Nyt tarvitaan jokaista luonnonsuojelijaa!