”Miten voisimme taistella kestävämmän tulevaisuuden puolesta?”

Onko tämä ilmaston suojelua, kun puut ja metsät kaadetaan, suot ojitetaan ja meret sotketaan? Asuin keskellä luontoa, kunnes vierestäni katosi tuttu ja turvallinen metsä, joka on nyt kivikkoinen ja tympeä aukea. Surullista miten luontoa tuhotaan. Kyseisessä metsässä oli suo, joka on nyt ojitettu ja tuhottu. Sieltä on poistettu kaikki vesi, ja jäljellä on vain kuoppa. Puut, jotka ovat maapallon keuhkot, kaadetaan. Metsät, jotka ovat useiden eläinten koti, tuhotaan. Meret, jotka ovat kalojen koti, ovat täynnä muovia ja muuta jätettä. Jos luonto halutaan pelastaa, niin jokaisen ihmisen pitää omalta osaltaan auttaa siinä. Tämä kaikki on ihmisistä kiinni. Tehtaat ja autot saastuttavat ilmastoa. Myös lentokoneet saastuttavat runsaasti. Myös sähköntuotanto saastuttaa tietyissä tilanteissa. Jos sähkö tehdään auringolla tai tuulella, niin se ei juurikaan ilmastoa haittaa. Muun muassa hiilivoimalat, joissa tuotetaan sähköä, aiheuttavat runsaasti päästöjä.

Kirjoittaja on 12-vuotias Taavi Tanner Pohjois-Karjalasta. Hänen mielestään luonnossa on mukavinta, kun pääsee lähelle vesistöjä.

Ympäristön hälyttävästä tilanteesta uutisointi ja tiedottaminen kiihtyy koko ajan, ja moni nuori kokee huolta näistä asioista. Moni tuntee halua tarttua tuumasta toimeen kestävämmän tulevaisuuden puolesta, mutta miten se onnistuu? Auttaisiko kierrätys, sosiaalisessa mediassa viestintä tai kenties lahjoittaminen? Vaikuttamisen keinoja on monia, ja kuka tahansa voi kantaa kortensa kekoon. Arjen pienillä muutoksilla, kuten jätteiden lajittelulla ja kestävästi tuotettujen tuotteiden valitsemisella, saa aikaan paljon hyvää. Itse ainakin koen helpoksi valita esimerkiksi MSC-sertifioituja tai Reilun kaupan tuotteita tavallisten sijaan. Olen saanut myös perheeni innostumaan kestävämmästä arjesta, ja nykyään suosimme kasvisruokaa, vältämme kaukana tuotettuja tuotteita ja käytämme niiden sijaan esimerkiksi kannanhoidollisesti metsästettyä riistaa. Myös omilla opiskeluvalinnoillaan voi tehdä elämästään ympäristöpainotteisemman. Itse toivon pääseväni ensi syksynä opiskelemaan luonnontiedelinjalle lukioon, sen jälkeen yliopistoon ja lopulta töihin ympäristönsuojelusuunnittelijaksi.

Kirjoittaja on 15-vuotias Tinja Jalonen Laitilasta. Hän haluaa tehdä mahdollisimman paljon vihreämmän tulevaisuuden puolesta ja saada myös muita mukaan.

Me nuoret olemme nähneet, miten metsät katoavat ympäriltämme. Olemme kuulleet uutisia lajien katoamisesta ja ilmastonmuutoksesta. Vaikka Suomessa on puuta enemmän kuin koskaan, Suomi on yksi huonoimpia metsien monimuotoisuuden säilyttäjiä. Tilanne ei kuitenkaan ole mitään verrattuna esimerkiksi Amazonin alueeseen, jossa sademetsää tuhotaan lihantuotannon takia ennennäkemättömään tahtiin. Ilmastonmuutos huolestuttaa yhä useampaa nuorta. On kuitenkin positiivista, että olemme havahtuneet koko maailmaa koskettavan kysymyksen äärelle: Miten voisimme taistella kestävämmän tulevaisuuden puolesta?

Emme saa vaipua epätoivoon, sillä juuri me voimme vaikuttaa. Meissä nuorissa on toivoa ja yhdessä voimme pelastaa metsät, meret ja suot – ekosysteemit ja luonnon monimuotoisuuden. Voimme vaikuttaa jo pienillä valinnoilla, joista yksi merkittävin on liha- ja maitotuotteiden käytön vähentäminen.

Liityin WWF Nuoriin, jotta voisin käsitellä huoltani maapallon tilasta ja auttaa muita kestävien valintojen tekemisessä. WWF Nuoret ei ole ainoastaan vapaaehtoisten ryhmä. Jokainen, joka haluaa tehdä vastuullisia valintoja, on osa meitä. Me toimimme puolestapuhujinanne ja autamme tarjoamalla tietoa ympäristöystävällisistä ruokavalinnoista. Pyrimme vaikuttamaan myös päättäjiin, jotta koko Suomi saataisiin mukaan ilmastotalkoisiin. Uskon, että yhdessä me voimme saavuttaa vihreämmän tulevaisuuden, mutta meidän on toimittava pian.

Kirjoittaja on 23-vuotias Viivi Lehtinen Vaasasta ja yksi WWF Nuorten vapaaehtoisista. Hänelle rakkainta luonnossa ovat metsäkävelyt ja havupuiden tuoksu.

Ilmastonmuutos ja ympäristön tila ovat TNS Kantarin vuonna 2020 toteuttaman tutkimuksen mukaan 13 – 18-vuotiaiden nuorten suurimpia yhteiskunnallisia huolenaiheita. Ympäristöstä ollaan enemmän huolissaan kuin esimerkiksi sodasta, rikollisuudesta tai oman perheen taloudellisesta tilanteesta.

”Taavi, Tinja ja Viivi sanoittavat hienolla tavalla monen ikätoverinsa tunnot. Huoli ympäristön tilasta ja maapallon tulevaisuudesta on suuri. Nuoret näkevät mitä heidän ympärillään tapahtuu, ja haluavat siihen muutoksen nyt heti, eikä vasta huomenna”, WWF:n ympäristökasvatuksen johtava asiantuntija Sanna Vuori toteaa.

Vuoren mukaan parasta lääkettä ympäristöahdistukseen ovat mahdollisuudet toimia ja vaikuttaa. Nuoret ovat siihen valmiita: tutkimuksen mukaan 87 prosenttia nuorista on itse toiminut jollain tavalla ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi.

”Perinteisesti nuorille on tarjottu keinoiksi omien valintojen kautta vaikuttamista. Se on toki tärkeää, mutta roskat lajittelemalla ei vielä maailmaa pelasteta. Nuorille tuleekin tarjota keinoja ja kanavia yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen.”

”Meidän aikuisten tehtävämme on kuunnella, antaa tilaa, auttaa, innostaa ja tukea. Lapsille ja nuorille kaikkein tärkeintä on kokemus siitä, että heidät otetaan vakavasti ja heitä kuunnellaan.” Vuori muistuttaa, että vastuuta yhteiskunnan rakenteiden muuttamisesta ei kuitenkaan voi sälyttää nuorten harteille.

”Vaikka olen iloinen siitä, että niin moni lapsi ja nuori on herännyt viime vuosina ympäristön hätätilaan ja ilmastokriisiin, olen samaan aikaan huolissani ja surullinen. Tämän kriisin ei pitäisi olla heidän huolensa. Me aikuiset olemme tämän tilanteen aiheuttaneet, ja meidän vastuullamme on myös korjata vahingot”, Vuori sanoo.

Vuori toteaa, että olemme tulleet tilanteeseen, jossa ympäristökasvatuksen tärkeimpänä kohderyhmänä pitäisikin olla aikuiset.

”Muutoksia elämäntavassamme on saatava aikaan pian. Emme voi enää odottaa, että nuoremmat ja meitä fiksummat sukupolvet hoitavat homman.”

Sanna Vuori on siirtynyt haastattelun tekemisen jälkeen Luomuksen yleisöpalvelupäälliköksi.