Ilmastonmuutos kadottaa kulttuuria
Saamelainen kulttuuriantropologi ja saamen kielen tutkija Klemetti Näkkäläjärvi näkee ilmastonmuutoksen vaikutukset paitsi kotiseutunsa luonnossa myös kulttuurissa ja kielessä.
Kun Enontekiöllä asuva Klemetti Näkkäläjärvi lähti vuosien tauon jälkeen hillankeruuseen lapsuuden kotikylänsä Nunnasen liepeille, maiseman muutos oli silmiinpistävä: hillasuon routaytimiset kummut eli palsat olivat sulaneet pois ja tilalla oli vain tasaista jänkää. Myös kotikylän miljöö oli muuttunut.
”Nuoruudessani kuusta ei ollut täällä lainkaan, mutta nyt kylän tuntumassa kasvaa tiheää kuusikkoa. Tunturiin noustessa mäntyjen taimet versovat jo paljakallakin”, Näkkäläjärvi kertoo.
Saamelaisalueella ilmaston lämpenemisen vaikutukset ulottuvat luonnon lisäksi kulttuuriin ja sitä kuvastavaan kieleen. Näkkäläjärvi keräsi taannoin väitöskirjaansa varten saamelaista luontosanastoa, ja haaviin jäi yli 300 lunta ja jäätä kuvaavaa sanaa. Poroihin liittyviä sanoja kertyi yli 1 700. Nyt kieli on muuttumassa yhtä matkaa ilmaston kanssa.
”Esimerkiksi jäkälä kärsii lämpötilojen vaihtelusta. Sen heikentyneen kasvun johdosta laidunalueita on jouduttu laajentamaan ja poroja seurataan GPS-pannoilla, joillakin alueilla myös drooneilla. Joissakin poroyhteisöissä poroja lisäruokitaan lumisena aikana, mikä sekin vähentää luonnossa liikkumisen tarvetta. Näiden muutosten myötä myös kieli köyhtyy, koska luontoa kuvaavalle sanastolle on yhä vähemmän tarvetta”, sanoo Näkkäläjärvi.
”Kulttuurit ovat toki aina kehittyneet, mutta ilmastonmuutoksen myötä muutos on ennennäkemättömän nopeaa.”
Muutama vuosi sitten Näkkäläjärvi julkaisi Saamelaisten sopeutuminen ilmastonmuutokseen -raportin. Se toimi lähtölaukauksena Suomeen tänä vuonna perustettavalle saamelaiselle ilmastoneuvostolle. Tuleva neuvosto tuo tärkeää tietoa ilmastotoimiin liittyvään kansalliseen, poliittiseen päätöksentekoon.
”Saamelaisena tutkijana olen tästä todella innoissani. Tämä on ikään kuin uusi alku tiedeyhteisölle ja saamelaisen perinteisen tiedon haltijoille, joiden välillä on ollut historiallista painolastia. Nyt ratkaisuja ilmastonmuutokseen voidaan etsiä samalla foorumilla, tasa-arvoisina toimijoina.”
Klemetti Näkkäläjärvi kahlaa lumessa Enontekiön Vuontisjärven pohjoispuolisella tunturialueella. Ilmaston lämpenemisen myötä männyt ovat alkaneet levittäytyä myös tunturipaljakoille.
Auta Ilmasto-kummina
Kummina tuet poliittista vaikuttamistyötämme sekä ilmastonmuutoksesta kärsivien lajien ja elinympäristöjen suojelua koko kansainvälisen verkostomme voimin. Nyt on kiire toimia yhdessä!