”Kun sataa syntymälumi” – uhanalainen saimaannorppa inspiroi kirjailija Henriikka Tavia
WWF:n perinteinen saimaannorpan pesimärauhan julistus sai uuden muodon 30 vuoden jälkeen. Kirjailija Henriikka Tavi uudisti tekstin, joka iloitsee syntyvistä kuuteista mutta muistuttaa myös norpan elämän uhkista.
Tiesitkö, että...
Voit myös kuunnella jutun. Klikkaa tästä.
Erittäin uhanalainen saimaannorppa pesii helmi-maaliskuussa, jolloin kuutti syntyy emon lumikinokseen kaivamaan pesään. Ihmisen aiheuttama häiriö voi kuitenkin olla pesinnälle uhka. Jotta Saimaan rantakinokset muistettaisiin jättää pesimäaikana rauhaan, WWF julistaa joka talvi saimaannorpille pesimärauhan.
Pesimärauha julistettiin tänä vuonna 31. kertaa. Uudelle vuosikymmenelle siirtyessään julistusteksti sai uuden muodon palkitun kirjailijan Henriikka Tavin kynästä. Tavi on tarkastellut saimaannorppaa teoksissaan aiemmin, ja teksti pohjautuukin osittain librettoon, jonka hän kirjoitti Tiina Myllärisen sävellykseen ”Pinnan alla” (2023).
”Pesimärauhan julistustekstin asu on nyt modernisoitu, mutta ydinsanoma on yhä sama: norppaa ei saa häiritä pesimäaikana”, Tavi kertoo.
Kuuttien syntymä luo toivoa uhanalaisen lajin selviytymisestä. Selviytyminen ei kuitenkaan ole itsestäänselvyys: norpan elinolot ovat huonontuneet, ja ilmastonmuutos tekee talven ja lumen tulosta epävarmaa. Myös Tavin tekstissä on läsnä norpan elämän synkempi puoli.
”Runossa on pieniä vihjeitä siitä, että rauha julistetaan maailmassa, jossa luonto on särkyneempi”, hän sanoo.
Taville saimaannorppa on aiheena inspiroiva. Laji herättää paljon intohimoja ja voimakkaita tunteita ja sitä myös inhimillistetään. Mutta pystymmekö me todella näkemään, millaisena eläin todellisuutensa kokee?
”Monet eläimet, kuten koirat ja norpat, ovat meille ihmisille tietyllä tavalla läheisiä ja tuttuja, mutta emmehän me silti tiedä, miten ne asiat kokevat. Inhimillinen kieli ei ulotu alueelle, missä ihminen pystyisi kertomaan eläimestä ikään kuin siitä itsestään käsin.”
Eräs kirjallisuudessa laajemminkin käytävä keskustelu eläimistä kirjoittaessa käsittelee eläimestä käytettävän persoonapronominin valintaa. Onko eläin ”hän” vai ”se”?
”Hän-pronominin valinta on pieni kielellinen ele, joka kuitenkin avaa katsetta laajemmalle. Valinnalla voidaan muistuttaa, että myös eläimillä on tietoisuus ja tuntoisuus. Aika moni kirjoittaja valitsee nykyään pronominin ’hän’.”