Mansikat uhkaavat maa­il­man­pe­rin­tö­koh­det­ta

Etelä-Espanjan Doñana on yksi Euroopan suurimmista kosteikoista. Sen tulevaisuutta varjostavat laittomat mansikkaviljelmät, jotka uhkaavat imeä kosteikon kuiviin.

Doñanan kosteikko yllättää Suomen soita tarponeen kävijän laajuudellaan ja monipuolisuudellaan. Valtavaa aluetta peittävät lampareet, hiekkadyynit, korkkitammimetsiköt ja silmänkantamattomiin ulottuva pensasto.

Luonnon monimuotoisuus ja sijainti Euroopan ja Afrikan rajalla ovat tehneet Doñanasta paratiisin miljoonille linnuille. Kosteikolla talvehtii joukoittain myös Suomesta tuttuja siivekkäitä: hiirihaukkoja, tuulihaukkoja, merihanhia, kurkia, punajalkavikloja, laulurastaita ja punarintoja. Suolakeuksilla ja niiden ympäristössä elää myös iberianilves, joka on maailman harvinaisin kissaeläin.

Kosteikolla kaikesta elämästä määrää vesi, mutta juuri siitä Doñanassa on nykyään pula.

Doñanan ahdingon herkullinen syyllinen

Doñanan loi aikoinaan Andalusian valtavirta Guadalquivir. Kosteikko kasvoi Atlantin alavalle rannikolle, kun merenrannan hiekkadyynit patosivat joen vesiä. Nykyisin kosteikko saa arviolta puolet vesistään sateena ja puolet jokien tuomana, mutta veden määrä vähenee uhkaavasti.

WWF julkaisi vuonna 2016 raportin, jonka mukaan maatalous, ilmastonmuutos sekä jokien muokkaus ja ruoppaus ovat aiheuttaneet Doñanan vedentulon hupenemisen viidesosaan luonnontilasta. Suurin huolenaihe on laiton vedenotto: raportin mukaan noin puolella alueen tehoviljellyistä pelloista käytetään kosteikon vettä ilman tarvittavia lupia.

”Alueella on yli 2 000 hehtaaria laittomia marjaviljelmiä, jotka ottavat kasteluvettä luvattomista kaivoista. Sen takia yhä vähemmän vettä päätyy kosteikolle”, sanoo WWF Espanjan vesi-, maatalous- ja elintarvikeasioista vastaava asiantuntija Felipe Fuentelsaz.

Doñanan biologisen aseman seurantajohtaja Luis Santamaría (kuvassa) yhtyy Fuentelsazin huoleen. Marjojen, etenkin mansikoiden, viljelyssä käytetty vedenotto häiritsee alueen ekosysteemeitä.

”Osa viljelijöistä on panostanut huomattavasti vedenkulutuksen ja torjunta-aineiden käytön vähentämiseen. Viranomaisten pitäisi nyt varmistaa, etteivät laittomat viljelijät pilaa kestävään viljelyyn pyrkivien työtä”, Santamaría sanoo.

”Mansikkateollisuudella olisi opittavaa muilta aloilta. Doñanan itäosiin perustettujen riisiviljelmien ympäristövaikutukset ovat pienentyneet sinne laadittujen säädösten ansiosta”, Santamaría sanoo.

Santamarian mukaan tilanne paranisi edelleen, jos vaatimuksia valvottaisiin nykyistä paremmin.

Myös suomalaisten ostopäätöksillä vaikutusta

Maatalous on Doñanan alueen tärkein työllistäjä, ja mansikkateollisuuden liikevaihto on noin 400 miljoonaa euroa vuodessa. Peräti 70 prosenttia Espanjassa tuotetuista mansikoista kasvatetaan Doñanan alueella, ja suurin osa niistä viedään muualle Eurooppaan. WWF etsii mansikkateollisuuden ongelmiin ratkaisuja yritysten ja viljelijöiden kanssa.

”Viime vuosina olemme tehneet yhteistyötä lukuisten suurten kauppaketjujen kanssa. Tavoitteemme on, että ketjut varmistavat Doñanan mansikoiden tulevan tiloilta, joiden veden- ja maankäyttö on lupien mukaista. Näin ne auttavat viljelijöitä kehittämään viljelymenetelmiä koko ajan ympäristöystävällisemmiksi”, WWF:n Felipe Fuentelsaz (kuvassa) sanoo.

WWF:n kampanjan ansiosta monet elintarvikejätit ja kauppaketjut, kuten sveitsiläinen Migros, saksalainen EDEKA, brittiläiset Tesco ja Marks & Spencer ja Coca Colan omistama Innocent Drinks, ovat ryhtyneet edistämään nykyistä kestävämpää mansikantuotantoa. Kampanjan tuloksena marjanviljelyssä on vähennetty veden ja torjunta-aineiden käyttöä.

Myös suomalaisilta kaupoilta ja kuluttajilta vaaditaan valppautta. Kevään ensimmäiset mansikat tulevat Suomeen Espanjasta, etenkin Doñanasta. Kuluttaja voi toivoa kauppiailta mansikoiden tuotantopaikan selvittämistä.

”Suomalaisten yritysten tulisi selvittää tuottajiensa tilanne alueella, tukea laillisia viljelijöitä ja taata kuluttajille, että kauppojen maahantuomat marjat ja hedelmät kunnioittavat Doñanan luontoa”, Fuentelsaz sanoo.

Doñanan alue numeroina

Sijainti: Atlantin rannikolla Etelä-Espanjan Andalusiassa

Pinta-ala: Noin 1 200 km2, josta vajaa puolet kansallispuistoa ja loput luontopuistoa

Lajisto: Noin 1 300 kasvilajia ja 2 000 eläinlajia

Asukkaita seudulla: Noin 200 000

Pääelinkeinot: Maanviljely ja turismi

Teksti: Auli Kilpeläinen

EU haastoi Espanjan oikeuteen Doñanan tuhoamisesta

EU-komissio ilmoitti tammikuussa vievänsä Espanjan valtion Euroopan unionin tuomioistuimeen Doñanan kosteikkoalueen tuhoamisesta ja EU:n vesiä suojelevan lainsäädännön laiminlyömisestä. Komissio teki päätöksensä WWF:n valituksen seurauksena.

Espanja on jo vuosien ajan laiminlyönyt Euroopan vesiä suojelevaa vesipuitedirektiiviä ja lintu- ja luontodirektiiviä. Espanjan toimettomuuden takia veden määrä on vähentynyt ja sen laatu heikentynyt hälyttävästi Doñanan arvokkaalla kosteikkoalueella. Ympäristön tuhoutumisesta kärsivät useat alueen suojellut lajit, kuten sukupuuton partaalla oleva marmorisorsa.

”Käytännössä Espanjan virkamiehet eivät ole tehneet mitään estääkseen mansikkaviljelmien laitonta kastelua, joka on imenyt Doñanan kosteikkoa kuiviin”, sanoo WWF:n suojeluasiantuntija Jenny Jyrkänkallio-Mikkola.

”Doñanan tapahtumat ovat tärkeä osoitus siitä, että EU:n vesipuitedirektiivi on äärimmäisen tarpeellinen. Arvokkaita vesialueita ei yksinkertaisesti voi tuhota ilman seuraamuksia.”

Vesipuitedirektiivi on EU-maiden yhteinen sopimus, joka sitoo valtioita parantamaan vesistöjensä tilaa. Alun perin direktiivi velvoitti maita saattamaan kaikki vesistönsä hyvään ekologiseen tilaan vuoteen 2015 mennessä.

Tällä hetkellä takaraja on vuodessa 2027, mutta useat jäsenmaat, myös Suomi, keskustelevat mahdollisuudesta lykätä sitä entisestään. WWF keräsi 375 386 allekirjoitusta vesipuitedirektiiviä puolustavaan vetoomukseen, joka sulkeutui maaliskuun alussa.

Teksti: Joonas Fritze

Mitä sinä voit tehdä?

Nyt tarvitaan selkärankaa pelastaa luonnon monimuotoisuus

Selkärankaisten villieläinten määrä on romahtanut keskimäärin 60 % reilun 40 vuoden aikana. WWF:n yleiskummina tukesi menee aina sinne, missä avun tarve on suurin.

Auta Yleiskummina

Nyt tarvitaan selkärankaa pelastaa luonnon monimuotoisuus

Selkärankaisten villieläinten määrä on romahtanut keskimäärin 60 % reilun 40 vuoden aikana. WWF:n yleiskummina tukesi menee aina sinne, missä avun tarve on suurin.

Pysy kartalla luonnonsuojelun kuulumisista - tilaa WWF Suomen uutiskirje

WWF:n uutiskirjeen avulla pysyt kartalla luonnonsuojelun tuoreimmista kuulumisista. Uutiskirje kolahtaa sähköpostiluukkuusi kerran kuukaudessa.

Tilaa uutiskirje

Pysy kartalla luonnonsuojelun kuulumisista - tilaa WWF Suomen uutiskirje

WWF:n uutiskirjeen avulla pysyt kartalla luonnonsuojelun tuoreimmista kuulumisista. Uutiskirje kolahtaa sähköpostiluukkuusi kerran kuukaudessa.