Uhanalaiset jättiläiset vaarassa – sukupuutto uhkaa kolmasosaa maailman puulajeista

Metsien tukipilarit ovat ahdingossa. Jopa kolmasosaa maailman puulajeista uhkaa sukupuutto. Jotta huolestuttava kehitys saadaan pysähtymään, nyt on nähtävä metsän lisäksi myös puut.

Sademetsissä puut kurkottavat korkeuksiin. Valonjano ja rikas maaperä kasvattavat puista valtaisia jättiläisiä, joiden lehvästössä ja rungoilla elää kokonaisia ekosysteemejä – kasveja, sieniä, hyönteisiä, lintuja, nisäkkäitä. Sademetsistä on löydetty jopa yli 1000 vuotta vanhoja puita, ja maailman vanhin puu on lähes 5000-vuotias. Yhä useampi puu kuitenkin kaatuu paljon nuorempana. Niitä kaadetaan karjalaitumien ja maanviljelysten tieltä ja laittomissa puunhakkuissa.

Maapallolla arvioidaan kasvavan 60 000–73 000 puulajia, joista jopa 9000 odottaa vielä löytymistään. Tutkijat arvioivat, että puiden kirjosta lähes kolmasosaa uhkaa häviäminen. Tällä hetkellä tunnetaan 142 sukupuuttoon jo kuollutta puulajia.

Uhanalaisia puita elää eniten sademetsissä, mutta lajeja on hädässä ympäri maailmaa. Suomessakin kasvaa viisi uhanalaista puulajia: kynäjalava, vuorijalava, ruotsinpihlaja, metsäomenapuu ja saarni. Moni uhanalainen laji on nimenä tuttu huonekalukaupoilta tai keittiöstä. Sademetsien uhanalaisiin jättiläisiin lukeutuvat esimerkiksi eebenpuu, mahonki, tietyt tammilajit ja ruusupuu. Myös osa kanelipuista ja magnolioista on luokiteltu uhanalaisiksi.

”Suurin syy puiden heikkoon tilanteeseen on ihminen. Puita uhkaavat erityisesti metsien raivaaminen ruuantuotantoon sekä tuholaisten ja tautien leviäminen. Myös ilmastonmuutos ajaa puita ahtaalle”, sanoo WWF:n metsä- ja kehitysyhteistyöasiantuntija Maija Kaukonen.

(Juttu jatkuu kuvan jälkeen)

Viisaat jätit auttavat muita

Puut eivät voi juosta moottorisahaa karkuun, mutta ne osaavat kommunikoida. Ne lähettävät toisilleen viestejä, joita ihminen ei voi havaita. Puut erittävät hormoneja ja hätäkemikaaleja, jotka voivat ilmetä muille puille tuttuina hajuina tai kulkeutua puulta toiselle juuristossa.

Metsien jätit ovat korvaamattomia myös muille lajeille. Esimerkiksi Borneon saarella Indonesiassa palmuöljyplantaasit ovat syrjäyttäneet Dipterocarpus-suvun puulajeja, mikä on johtanut orankien vähentymiseen. Maapallolla tunnetaan myös muita eläin- ja kasvilajeja, jotka ovat sopeutuneet kasvamaan vain tietyn puun rungolla tai käyttämään ravintonaan tietyn puun lehtiä tai hedelmiä.

”Puiden merkitys luonnon monimuotoisuudelle on elintärkeä. Luonnossa jokaisella lajilla on paikkansa, ja yhdenkin lajin katoaminen voi vaikuttaa merkittävästi muiden selviytymiseen”, Kaukonen sanoo.

Myös ihmisille puut ovat kallisarvoisia. Uhanalaisten puiden joukossa on monia ravintoa tarjoavia puita, kuten parapähkinäpuu, hedelmiä tuottava apinanleipäpuu sekä useampi villi omenapuu.

”Saamme koko ajan lisää tutkimustietoa metsien ja puiden terveysvaikutuksista. Ne suojaavat kansantaudeilta ja vähentävät riskiä sairastua esimerkiksi hengitystietulehduksiin. Lisäksi metsät suojaavat meitä säiden ääri-ilmiöiltä ja luonnonkatastrofeilta. Kuivuuden keskellä puiden keräämä vesi tai niiden tarjoama ravinto voi olla pelastus ihmisille etenkin köyhissä yhteisöissä”, Kaukonen kertoo.

Myös puiden lääketieteelliset hyödyt ovat kiistattomia. Historian saatossa esimerkiksi mahlaa ja pihkaa on käytetty vitamiinien lähteenä ja antibakteerisina salvoina. Selluloosaa hyödynnetään nykylääketieteessä muun muassa lääketablettien sideaineina ja verenvuotoa tyrehdyttävissä siteissä.

(Juttu jatkuu kuvan jälkeen)

Laittomuuksista puiden puolelle

Puiden turvaamiseksi on olemassa monia keinoja. Uhanalaisten puulajien kauppa on kielletty kansainvälisen CITES-sopimuksen alla. Silti uhanalaista puuta liikkuu markkinoilla monessa muodossa: on tukkipuuta, vaneria ja pidemmälle jalostettuja tuotteita tuoksuvista öljyistä matkamuistoihin.

”Laiton puukauppa on valitettavan yleistä maissa, joissa luonnonvarojen hallinto on heikkoa ja korruptio yleistä. Avain laittomuuksien lopettamiseen on laillisen ja kestävän puuntuotannon edistäminen ja metsien hallinnon parantaminen niin viranomais- kuin paikallistasolla”, Kaukonen sanoo.

EU:ssa laittoman puun tuontia pyritään ehkäisemään FLEGT-järjestelmällä, jonka tavoitteena on tukea puuntuottajamaita laittomien hakkuiden ja puukaupan kitkemisessä. EU:ssa on myös valmisteilla laki, joka estäisi metsäkatoa aiheuttaneiden tuotteiden tuonnin EU:n markkinoille. Kaukosen mukaan julkinen sääntely ja tiukka lainsäädäntö ovat tärkeitä elementtejä. Niiden lisäksi tarvitaan yhä enemmän tukea paikallisyhteisöille ja viranomaisille metsien suojeluun, ennallistamiseen sekä laittomien hakkuiden ja puukaupan taklaamiseen.

”Metsien ja puiden arvo ihmisille, lajien monimuotoisuudelle ja ilmastolle tulisi ymmärtää paljon nykyistä paremmin. Puut pitävät huolta meistä, joten meidän on pidettävä huolta niistä.”

 

Esimerkkejä WWF:n työstä puiden hyväksi

  • Itä-Afrikka

    Loimme tulliviranomaisille oppaan suojeltujen puulajien tunnistamiseksi, tuemme valtioita laitonta puukauppaa suitsivan Sansibarin-sopimuksen toimeenpanossa, edistämme kestävää vaniljantuotantoa Madagaskarin metsissä.

  • Kaakkois-Aasia

    Suojelemme orankien kotimetsiä Borneolla, tuemme vastuullista kahvintuotantoa Vietnamissa ja Laosissa, ylläpidämme paikallisten kanssa eläimille tärkeitä metsäkäytäviä Nepalissa.

  • Etelä-Amerikka

    Torjumme Amazonin metsäpaloja, suojelemme metsäisiä jokisuistoalueita Boliviassa, vetoamme maataloustoimijoihin metsäkadosta vapaan tuotannon puolesta.

  • Suomi

    Vaadimme päättäjiä tukemaan kattavaa EU:n metsäkatolakia, edistämme jatkuvan kasvatuksen menetelmää Suomen metsissä, kannustamme kasvipainotteiseen ruokavalioon vähentääksemme painetta metsien raivaamiseen.

Vuorigorillan poikanen

Auta Sademetsä-kummina

Tuellasi suojelemme luonnon monimuotoisuuden aarreaittoja, joita tuhotaan hälyttävällä vauhdilla. Tavoitteemme on pysäyttää maailman metsäkato vuoteen 2030 mennessä. Siihen pystymme vain yhdessä.

Lahjoita alk. 9 €/kk
Vuorigorillan poikanen

Auta Sademetsä-kummina

Tuellasi suojelemme luonnon monimuotoisuuden aarreaittoja, joita tuhotaan hälyttävällä vauhdilla. Tavoitteemme on pysäyttää maailman metsäkato vuoteen 2030 mennessä. Siihen pystymme vain yhdessä.