Historiallinen valtamerisopimus aavan meren hyväksi ja muita tuoreita onnistumisia

Viime kuukausiin on mahtunut monia onnistumisia kansainvälisillä vesillä. Maailman valtiot pääsivät historialliseen sopuun valtamerisopimuksesta, ja evättömän pyöriäisen kanta on kasvanut Jangtse-joessa. Kotimaassakin on iloittu muun muassa eteläisellä Saimaalla syntyneistä 14 kuutista ja vapautetuista virtavesistä osana Vauhtia vaellukseen -hanketta. Nämä tuoreet onnistumiset eivät olisi mahdollisia ilman tukijoitamme. Lue kaikki onnistumiset alta.

Valtamerisopimuksen neuvottelut päättyivät merien voittoon

Maailman valtiot solmivat historiallisen valtamerisopimuksen 15 vuotta kestäneiden neuvotteluiden tuloksena. Olimme mukana neuvotteluissa vaatimassa sopimukselle korkeaa tavoitetasoa. Sopimuksen vaikutus on merkittävä etenkin aavan meren alueille, jotka ovat paitsi tärkeä elinympäristö useille uhanalaisille lajeille myös merkittävä hiilinielu. Nämä merialueet käsittävät lähes kaksi kolmasosaa valtamerten pinta-alasta, mutta eivät ole kuuluneet minkään valtion lainsäädäntövallan alaisuuteen. Uusi sopimus tuo merialueet kansainvälisten sääntöjen piiriin: sen myötä merialueiden valvonta tehostuu, valtiot sitoutetaan uusien suojelualueiden perustamiseen ja ympäristövaikutuksia aletaan arvioida.

(juttu jatkuu kuvan jälkeen)

Kaloja uimassa korallien seassa.

Eteläiselle Saimaalle syntyi 14 saimaannorpan kuuttia

Huhtikuussa tehtyjen saimaannorpan pesäpaikkalaskentojen mukaan vastuualueillemme Puumalan eteläpuolisella Saimaalla syntyi ainakin 14 kuuttia. Näköhavaintojen perusteella jäällä makoilevat kuutit olivat hyväkuntoisia. Saimaannorppia on nykyisin noin 440. Kannan elpymisen ansiosta saimaannorpan pesimäalueet laajenevat ja kuutteja syntyy uusille paikoille. Verkoilla kalastaminen on kuuteille riski kaikkialla Saimaalla. Olemme turvanneet kuuttien selviytymistä vaikuttamalla Saimaan verkkokalastusrajoituksiin, kannustamalla alueen asukkaita ja mökkiläisiä huomioimaan saimaannorpan vesillä liikkuessaan ja viestimällä laajasti verkkojen haitoista.

(juttu jatkuu kuvan jälkeen)

Saimaannorpan kuutti talvella.

Earth Houriin osallistui 1,3 miljoonaa suomalaista monin eri tavoin

Maaliskuussa järjestämäämme maailman suurimpaan ympäristötapahtumaan Earth Houriin osallistui tänä vuonna 1,3 miljoonaa suomalaista. Earth Hourin aikana useat kodit, julkiset rakennukset ja maamerkit pimenivät tunnin ajaksi symbolisena eleenä ympäristön puolesta. Suomessa valot sammuivat muun muassa Helsingin päärautatieasemalta, Tampereen Näsinneulasta ja Turun tuomiokirkosta. Osana Earth Houria nettisivuillamme kerättiin erilaisia lupauksia luonnolle. Lupauksia kertyi ennätyksellisesti yli 4 000. Lupauksissa ihmiset kertoivat esimerkiksi äänestävänsä huhtikuun eduskuntavaaleissa luontomyönteistä ehdokasta ja kokeilevansa kasvipainotteista ruokavaliota.

(juttu jatkuu kuvan jälkeen)

Kynttilä valaisee pimeän huoneen.

Evättömän pyöriäisen kanta on kasvanut Kiinassa

Äärimmäisen uhanalaisen evättömän pyöriäisen kanta on kasvanut 23 prosentilla viimeisten viiden vuoden aikana Kiinassa. Tätä pientä valaslajia ui Jangtse-joessa jo 1 200 yksilöä. Merkittävän kasvun taustalla piilee vuosikymmenten työ lajin turvaamiseksi. Lainsäädännön vahvistaminen, suojelualueiden laajentaminen ja monipuolinen yhteistyö ovat parantaneet uhanalaisen lajin mahdollisuuksia selviytyä. Olemme tukeneet viranomaisia esimerkiksi osallistumalla pyöriäislaskentoihin ja työskentelemällä paikallisten kalastajien kanssa laittomien kalastusmenetelmien kitkemiseksi.

(juttu jatkuu kuvan jälkeen)

Evätön pyöriäinen vedessä.

Uhanalaisille vaelluskaloille tärkeitä virtavesiä vapautettiin ympäri Suomea

Virtavesien patoaminen estää lajien liikkumisen ja lisääntymisen, ja on merkittävä syy vaelluskalojen uhanalaistumiseen. Kolmivuotisessa Vauhtia vaellukseen -hankkeessamme poistimme tai ohitimme yhteensä 14 vaellusestettä ja edistimme 29 padon purkua. Siten uhanalaisille vaelluskaloille vapautui melkein 600 kilometriä jokiverkostoa ja lähes kaksi hehtaaria uutta lisääntymisympäristöä. Hanke vahvisti kotimaan eri toimijoiden välistä yhteistyötä sekä viestitti muille EU-maille Suomen tahtotilasta ennallistaa uhanalaisten vaelluskalojen elinympäristöjä.

Jokien vaellusesteet estävät vaelluskalojen nousemisen kutupaikoille.