Suomen kannattaa tukea EU:n ennallistamisasetusta
Suomi on vastustanut EU:n ennallistamisasetusta, jonka tarkoitus on palauttaa luontoa ja vahingoittuneita ekosysteemejä lähemmäs alkuperäistä tilaansa. Se ei ole Suomen etujen mukaista, sanoo WWF:n suojelujohtaja Jari Luukkonen.
Paljon julkista keskustelua herättänyt ennallistamisasetus etenee EU-parlamentin ja jäsenmaiden äänestettäväksi kesä-heinäkuussa. Vaikka luontoa ennallistamalla voidaan saada aikaan paljon hyvää, Suomi kuuluu niihin maihin, jotka ovat yrittäneet estää tai vähintään heikentää asetusta.
”Luontokadon pysäyttämisellä on kiire, mutta ihminen on ehtinyt tehdä ympäristölle niin paljon hallaa, ettei jäljellä olevien arvokkaiden luontokohteiden suojeleminen enää yksin riitä. Siksi EU:n asetuksella pyritään palauttamaan luontoa ja vahingoittuneita ekosysteemejä lähemmäs alkuperäistä tilaansa”, WWF:n suojelujohtaja Jari Luukkonen sanoo.
Asetusta on vastustettu, koska uuden sääntelyn on pelätty aiheuttavan Suomelle kustannuksia ja kaventavan maamme itsemääräämisoikeutta. Luukkonen ei ymmärrä pelkoja.
”EU-komission ehdottama ennallistamisasetus pohjautuu jo olemassa olevaan EU:n biodiversiteettistrategiaan. Se tarkoittaa, ettei asetus loisi merkittävästi lisävelvoitteita, joita Suomi ei olisi jo aiemmin hyväksynyt. Sitä paitsi suuri osa asetuksen edellyttämistä ennallistamistoimista on sellaisia, joita Suomi tekee jo nyt tai jotka Suomen olisi pakko tehdä joka tapauksessa”, Luukkonen sanoo.
Luukkosen mukaan Suomi hyötyisi ennallistamisesta: esimerkiksi metsien ennallistaminen kasvattaisi niiden vastustuskykyä tuholaisia ja sään ääri-ilmiöitä vastaan, jotka tulevat lisääntymään ilmastonmuutoksen takia. Valuma-alueiden vedenpidätyskykyä parantamalla, kuten kosteikkorakentamisella ja soiden ennallistamisella, voidaan myös varautua ilmastonmuutoksesta aiheutuviin haittoihin kuten tulviin ja vähentää Itämereen valuvia ravinteita. Vaellusesteiden, kuten energiantuotannon kannalta merkityksettömien patojen, purkaminen auttaa puolestaan uhanalaisia vaelluskaloja.
Ennallistaminen voi tuoda myös taloudellista hyötyä: Toimenpiteiden suunnittelu ja toteuttaminen luo työpaikkoja. Luontopaneeli on arvioinut, että patojen purun taloudelliset elvytysvaikutukset vertautuvat rauta- ja raitioteiden rakentamiseen. Lisäksi Luontopaneeli arvioi kosteikkojen ja soiden ennallistamisen niin ikään elvyttävän taloutta.
”Luonnon ennallistaminen maksaa itsensä moninkertaisesti takaisin pitkällä aikavälillä ja turvaa Suomelle tärkeitä elinkeinoja. Ennallistaminen ei myöskään tarkoita kaiken taloudellisen toiminnan lopettamista, vaan luonnon ottamista huomioon aiempaa paremmin”, Luukkonen sanoo.
”Suomen ja suomalaisten europarlamentaarikkojen on huomioitava ennallistamisen hyödyt ja tuettava asetusta, kun se etenee parlamentin ja jäsenmaiden äänestettäväksi.”