Onko puiden is­tut­ta­mi­nen oikea tie il­mas­tok­rii­sin ratkaisuun?

Moni haluaisi ratkaista ilmastokriisin istuttamalla puita. Puiden matka taimista ilmastonmuutosta hillitseväksi metsäksi on kuitenkin täynnä haasteita.

Istutusvalmiita puuntaimia

Yksi metsänistutuksen suurimmista haasteista on se, kuinka saada istutetut puut pysymään paikoillaan vielä vuosikymmenten jälkeen ilman, että niitä hakataan polttopuiksi tai karjalaitumien tieltä.

”Paljonko maapallolla on puita?”, kysyi 4-vuotias tyttäreni eräänä iltana nukkumaan mennessä.

”Niitä on niin paljon, ettei kukaan osaa laskea”, vastasin.

Tyttäreni kysymys palasi mieleeni, kun törmäsin seuraavalla viikolla artikkeliin, jonka mukaan maailmassa tuhoutuu joka vuosi miljardeja puita. Soitin Markku Kanniselle, joka on professori Helsingin yliopistoon kuuluvassa Viikin tropiikki-instituutissa.

”Kyllä sitä on voitu arvioida. Odotas, niin kaivan sinulle sen tutkimuksen”, Kanninen sanoo.

Hän palaa pian luvun kanssa: maapallolla on arviolta yli kolme biljoonaa puuta.

Kyläläinen Laosissa kantaa puun taimea.

Kaakkois-Aasialaisessa Laosissa paikalliset istuttivat puuntaimia kesäkuussa 2019.

Maapallon kolmesta biljoonasta puusta arviolta kymmenen miljardia tuhoutuu joka vuosi. Esimerkiksi kesällä Amazonissa, Indonesiassa ja arktisilla alueilla riehuneet tulipalot tuhosivat hetkessä lukuisia vanhoja metsiä.

Metsäkato ajaa eläimiä ahdinkoon ja vaikeuttaa ilmastonmuutoksen hillitsemistä. Ilmastonmuutoksen hillitsemisen näkökulmasta on ongelma, että puiden tuhoaminen on paljon nopeampaa kuin uusien istuttaminen. Kasvaessaan puut toimivat hiilinieluina eli sitovat hiilidioksidia itseensä,
mutta nopeakasvuinen sademetsäkin alkaa toimia merkittävänä hiilinieluna vasta 30 vuoden ikäisenä. Tämän jälkeen metsä jatkaa hiilen varastoimista.

”Puiden istuttamisesta puhutaan nykyään ihan liian optimistisesti. Että voimme jatkaa elämäämme kuten tähänkin asti, kunhan joku muu istuttaa puita jossain muualla.
Ei se voi niin mennä”, Kanninen sanoo.

Kanninen sanoo, että puiden kasvattaminen on hyvä asia pitkällä tähtäimellä, mutta vain mikäli sen rinnalla vähennetään nopeasti päästöjä. Samalla on estettävä esimerkiksi massiivisten metsäpalojen syntyminen.

”Päästöjen vähentäminen on kaikkein nopeinta ilmastonmuutoksen torjuntaa”, Kanninen sanoo.

Metsää Laosissa

Ilmakuvassa näkyy Laosissa Annamin ylängöllä paljaita kohtia, joissa kerran on kasvanut sademetsä. WWF metsittää nyt näitä alueita uudelleen paikallisten kanssa.

1 000 000 000 000 puuta

Vaikka ilmastokriisiä ei ratkaista pelkästään istuttamalla puita, uusia puita tarvitaan. YK on määrittänyt tavoitteekseen istuttaa tai suojella biljoona puuta vuoteen 2050 mennessä. WWF on mukana tavoitteessa.

”Pitää puhua puiden kasvattamisesta, ei pelkästä istuttamisesta. Puiden kasvatus on onnistunut, kun se edistää maaseudun väestön elinkeinoja. Kun metsät ovat osa ihmisten elinkeinoa, he yleensä pitävät niistä huolta”, Kanninen kertoo.

Kaakkois-Aasian Laosissa kyläläiset iskivät lapiot maahan kesäkuussa. He istuttivat Pohjois-Laosiin 2 000 puuntaimea. Istutuksessa haluttiin pitää kiirettä, koska sadekausi oli alkamassa ja taimet piti saada maahan ennen sitä. Tosin sateiden ennustaminen on muuttunut ilmastonmuutoksen takia koko ajan hankalammaksi.

Kyläläiset istuttavat metsää Laosissa

Laosissa kyläläiset tuntevat metsityshankkeen nimellä ”Finland project”, koska Suomi on tukenut kehitysyhteistyövaroillaan taimitarhaa, taimien istutusta ja tätä edeltänyttä selvitystyötä.

Laosin projekti on juuri sellaista puiden kasvattamista, jota Kanninenkin pitää tärkeänä. Vaikka kasvavilla puilla on tulevaisuudessa merkitystä myös ilmastonmuutoksen hillinnässä, ensisijaiset tavoitteet ovat paikallisia: valuma-alueilla kasvava metsä parantaa kyläläisten vesiturvaa ja vahvistaa elinkeinoja. Kyläläiset myös toivovat, että puiden joukkoon istutetut mango-, tamarindi- ja jakkipuut alkaisivat tuottaa hedelmiä ja pähkinöitä pian. Sato on heidän sillä ehdolla, että puut saavat kasvaa rauhassa. Tähän liittyykin yksi metsänistutuksen suurimmista haasteista: kuinka saada istutetut puut pysymään paikoillaan vielä vuosikymmenten jälkeen ilman, että niitä hakataan polttopuiksi tai karjalaitumien tieltä.

Puiden istutus suunnitellaan tarkkaan.

Puiden istutuksen tärkein vaihe tapahtuu ennen istutusta. Silloin paikallisten kanssa selvitetään tarkasti, mihin metsää kannattaa istuttaa ja mitkä alueet jätetään karjalle ja viljelylle.

”Tähän kiinnitetään WWF:n hankkeissa paljon huomiota. Kuka tahansa voi istuttaa puuntaimen, mutta taitoa ja asiantuntemusta tarvitaan siihen, miten puun kasvu turvataan tulevaisuudessa. Tärkeintä on paikallisten sitoutuminen metsän kasvatukseen, sillä ilman heitä myöskään taimilla ei ole toivoa”, sanoo WWF:n kansainvälisen kehityksen asiantuntija Aleksi Heiskanen.

Sademetsien suojelulla on kiire!

Sademetsät ovat elintärkeitä alueita ilmastonmuutoksen torjunnan ja luonnon monimuotoisuuden kannalta. Ole ratkaisemassa yhtä maailman vakavimmista ympäristökriiseistä.

Auta Sademetsä-kummina

Sademetsien suojelulla on kiire!

Sademetsät ovat elintärkeitä alueita ilmastonmuutoksen torjunnan ja luonnon monimuotoisuuden kannalta. Ole ratkaisemassa yhtä maailman vakavimmista ympäristökriiseistä.