Metsät hillitsevät ilmastokriisiä – metsäkadon lopettaminen ilmastokokouksen ydinkysymys
Metsät ovat elämän elinehto. Silti maapallon metsäpeite hupenee ihmisen toiminnan johdosta hälyttävää tahtia. Kysyimme WWF:n metsäasiantuntija Maija Kaukoselta maailman metsien tilanteesta ja siitä, miksi metsät ovat yksi tämän vuoden ilmastokokouksen tärkeimmistä neuvotteluaiheista.
Millainen merkitys metsillä on ilmastokriisin hillinnässä?
Metsät säätelevät maapallon lämpötilaa toimimalla hiilinieluina, eli sitomalla ilmakehästä hiilidioksidia puihin, juuriin ja maaperään. Merien ohella metsät ovat maapallon tärkeimpiä hiilinieluja: niillä on valtava ilmaston kuumenemista hidastava vaikutus, sillä ne sitovat ja varastoivat noin 25–30 prosenttia ihmisen aiheuttamista hiilidioksidipäästöistä.
Miten maailman metsien kyky hillitä ilmaston kuumenemista on muuttunut viime vuosina?
Maapallon metsäpeite on kutistunut reilussa vuosikymmenessä sadoilla miljoonilla hehtaareilla. Sen myötä myös metsien hiilinielu on huvennut huomattavasti. Globaalilla tasolla suurin syy pysyvään metsäkatoon on jo pitkään ollut maatalous, mutta aivan viime vuosina pahimmaksi metsäkadon aiheuttajaksi ovat nousseet metsäpalot. Pelkästään viime vuonna tuli tuhosi eri puolilla maailmaa yli 13 miljoonaa hehtaaria metsää. Taustalla on ihmisen aiheuttama ilmastonmuutos ja sen lisäämä kuivuus. Esimerkiksi Amazon on paikoin muuttumassa pysyvästi kuivaksi ja kasvillisuudeltaan ruohomaiseksi – siis entistä alttiimmaksi metsäpaloille.
Sen lisäksi, että metsäpalot tuhoavat hiiltä sitovaa metsää, paloissa vapautuu valtavia määriä ilmaston kuumenemista kiihdyttäviä kasvihuonekaasuja ilmakehään. Tämä kierre on saatava katkaistua.
Minkä tulisi muuttua, jotta metsien kyky hillitä ilmastokriisiä paranisi?
Metsien käytön tapoja on muutettava kestävämmiksi. Siihen tarvitaan etenkin poliitikkojen ja yritysten toimia. Yksi tärkeä keino on EU:n metsäkatoasetus, jonka tavoitteena on globaalin metsäkadon kitkeminen kieltämällä metsäkatoa aiheuttaneiden tuotteiden tuonti EU:n markkinoille. Asetus tulee voimaan ensi vuonna, ja EU:n jäsenmaiden ja komission tulee varmistaa, ettei sitä heikennetä.
Myös Suomen tulee hoitaa oma osuutensa metsänielujen pelastamisessa. Suomessa hakkuumääriä tulisi vähentää seuraavan kymmenen vuoden aikana noin 15–20 prosentilla. Keinot tähän löytyvät hallitukselta.
Arjessa metsäkatoa voi vähentää suosimalla kasvipainotteista ruokaa, sillä huomattava osa maailman metsäkadosta johtuu metsien raivaamisesta eläinperäisen ruuantuotannon tarpeisiin.
Voidaanko marraskuun YK:n ilmastokokoukselta odottaa päätöksiä metsien puolesta?
Tämän vuoden ilmastokokous pidetään Brasilian Belémissä, keskellä Amazonin sademetsäaluetta. Kokoukselta tarvitaan konkreettisia päätöksiä, jotka johtavat ripeisiin toimiin metsäkadon lopettamiseksi. Ilman taloudellisia panostuksia tämä ei onnistu: rahavirrat on saatava käännettyä, sillä tällä hetkellä metsäkatoa edistäviin haitallisiin tukiin kuluu koko maailmassa noin sata kertaa enemmän rahaa kuin metsien suojeluun. WWF seuraa kokousta tiiviisti ja vaikuttaa päättäjiin myös paikan päällä, jotta kokouksesta saataisiin ihmisten ja luonnon tulevaisuutta turvaavia päätöksiä.
”Ilmastokriisiä ei voida ratkaista ilman globaalin metsäkadon nopeaa hidastamista ja metsäpalojen torjumista”, sanoo WWF:n kansainvälinen metsäasiantuntija Maija Kaukonen.