Maailman suurin ympäristötapahtuma Earth Hour tulee – sinut on kutsuttu!

Oletko sinä joskus osallistunut Earth Houriin? Se on ollut Suomessa mahdollista jo 16 vuoden ajan, sillä WWF Suomi järjesti ensimmäisen Earth Hour -tapahtuman ilmaston ja luonnon puolesta vuonna 2009. Vuosien saatossa WWF:n Earth Hour on kasvanut symbolisesta valojen sammuttamisesta kansanliikkeeksi, johon osallistuu vuosittain jopa 1,5 miljoonaa suomalaista.  

Sammuta valot ja anna tunti luonnolle 

Earth Hour tarjoaa jokaiselle meistä mahdollisuuden puolustaa luontoa, joka on kaiken hyvinvointimme perusta. Tapahtumaan voi osallistua perinteisesti sammuttamalla valot lauantai-iltana 22. maaliskuuta kello 20.30–21.30. Lisäksi voi antaa tunnin luonnolle ja tehdä silloin jotain positiivista yhteisen maapallomme hyväksi. 

”Kun ympäristön tilasta saa jatkuvasti lukea huolestuttavia uutisia, tuntuu entistäkin merkittävämmältä kerääntyä yhteen ja osoittaa tukensa luonnolle ja ilmastolle. Earth Houriin voivat osallistua kaikki, ja tapoja on monia”, kannustaa WWF:n suojelujohtaja Elina Erkkilä.

Oman tuntinsa luonnolle voi antaa joko Earth Hourin aikaan tai vaikka aiemmin viikolla. Osoitteesta earthhour.fi voi valita vinkkilistalta omaan arkeen sopivan vaikuttavan teon, joka voi kokeilun kautta toimia alkuna myös pysyvämmälle muutokselle.

”Jos esimerkiksi tapana on ollut ajaa lyhyet, muutaman kilometrin matkat autolla, voi vaihtaa kulkupeliksi pyörän tai kävelyn ja vähentää siten päästöjä. Tai sitten voi miettiä, mitä laittaa lautaselleen – ruokavalinnat ovat ympäristön kannalta arjen valinnoista tärkeimpiä”, Erkkilä vinkkaa.

Varoja luonnonkatastrofien ehkäisyyn 

Tämän vuoden Earth Houriin voi osallistua myös tekemällä lahjoituksen WWF:n luonnonkatastrofikeräykseen, jolla autetaan luontoa ja paikallisia ihmisiä toipumaan luonnonkatastrofien aiheuttamista tuhoista tai ehkäisemään niitä jo ennalta. 

 ”Sään ääri-ilmiöiden lisääntyminen on luonnolta harvinaisen selkeä hätähuuto ja osoitus siitä, millaisia konkreettisia seurauksia ilmastonmuutoksen eteneminen aiheuttaa. Globaalisti luonnonkatastrofien määrä on kasvanut yli 40 prosentilla viimeisen 20 vuoden aikana”, Erkkilä kertoo. 

Luonnonkatastrofi voi tapahtua niin Suomessa kuin toisella puolella maapalloa. Esimerkiksi Amazonin sademetsässä viime vuoden lopulla riehuneet ennätysmäiset metsäpalot olivat hirvittävä koettelemus niin sademetsän eläimille kuin alueen ihmisille. WWF Suomen luonnonkatastrofirahaston keräyksen tuotot ohjattiin tuolloin paikallisten avuksi metsäpalojen torjumiseen ja tuhojen korjaamiseen. 

”Ilmastonmuutoksen ja luontokadon eteneminen tuovat väistämättä muutoksia myös Suomen luontoon. Jonain talvena voimme olla tilanteessa, jossa tarvitsemme luonnonkatastrofikeräyksen turvataksemme saimaannorpan pesintää lumenpuutteen vuoksi”, Erkkilä sanoo. 

Painetta päättäjille

Vaikka päävastuu ympäristönsuojelusta ei voi olla yksilöillä, vaan päättäjillä ja talouselämän vaikuttajilla, on jokaisen arkisilla teoilla ja pienilläkin muutoksilla merkitystä. Varsinkin, kun ne kerrotaan sadoilla, tuhansilla ja jopa miljoonilla maailmanlaajuisesti.   

”Selvää on, että mitä useampi tekee vastuullisempia arjen valintoja, sitä suurempi vaikutus niillä on. Lisäksi valinnat antavat vahvan viestin poliittiselle kentälle ja yritysmaailman suuntaan.”