Euroopan uhanalaiset lajit pelastettava nyt!
WWF pitää tänään Brysselissä tiedotustilaisuuden, jossa kerrotaan päättäjille ja suurelle yleisölle Euroopan uhanalaisten lajien tilanteesta. WWF nostaa esiin kymmenen lajia esimerkkinä siitä, mitä eurooppalaisille luonnolle ja sen lajeille on tapahtumassa.
WWF:n esiin nostamat uhanalaiset lajit ovat espanjanilves, ruskea karhu, munkkihylje, kirjohylje, karettikilpikonna, vuollejokisimpukka, lohi, punakeltaverkkoperhonen, tikankontti ja ruisrääkkä.
”Espanjanilveksiä elää luonnossa enää 650. Munkkihylkeitä ui Välimeressä ja Atlantilla vain noin 500. Lohia palasi 20 vuotta sitten kutemaan Euroopan jokiin kuusi kertaa enemmän kuin tänään”, Christoph Walder WWF:stä sanoo.
”Ne kymmenen lajia, joista WWF tänään kertoo, eivät suinkaan ole ainoita lajeja, joita uhkaa sukupuutto. Ne kertovat kuitenkin siitä vauhdista, jolla luonnonalueita hävitetään. Ilman sopivia elinalueita lajit eivät voi menestyä. Simpukat ovat puhtaan veden symboleja ja niiden kannat ovat vähentyneet voimakkaasti. Punakeltaverkko-perhonen ja monet muut perhoslajit ovat puolestaan joutuneet kärsimään tehomaataloudesta.”
”Euroopan uhanalaiset lajit voidaan vielä pelastaa. Jokainen uhanalainen laji on periaatteessa suojeltu Euroopan luonnonsuojelulain nojalla, joka hyväksyttiin vuonna 1992. Mutta eri EU-maat eivät ole piitanneet sovituista takarajoista luontodirektiivin toimeenpanossa”, WWF:n Eurooppa-toimiston johtaja Tony Long Brysselistä paheksuu.
Direktiivin piti alkuperäisten suunnitelmien mukaan olla sovellettuna kansalliseen lainsäädäntöön kaikissa EU-maissa vuonna 1994, mutta vielä mikään maa ei ole täysin soveltanut sitä käytäntöön. Direktiivin edellyttämät alueet piti olla listattuna vuonna 1995, mutta kolmelta maalta, esimerkiksi Saksalta, esitys alueista puuttuu edelleen. Euroopan komissio on vaatinut kaikkia maita listaamaan lisää alueita. Yksikään EU-maa ei ole täyttänyt kaikkia direktiivin vaatimuksia.
”Direktiivin avulla pystyttäisiin kuitenkin suojelemaan niitä elinympäristöjä, joista lajit ovat riippuvaisia. Tämä on monien eurooppalaisten lajien viimeinen mahdollisuus. WWF on nyt antanut varoituksen ja vaatii hallituksia toimiin”, Tony Long sanoo.
”Suomessa osalla esimerkkilajeista menee vielä hyvin, esimerkiksi karhukantamme vahvistuu. Sen sijaan Itämeren luonnonlohella menee heikosti”, WWF:n suojelujohtaja Jari Luukkonen kertoo.
Espanjalainen vuohi kuoli viimeksi sukupuuttoon
Uusi vuosituhat alkoi huonosti EU:n luontodirektiivin ja Natura-ohjelman osalta, sillä niiden pitäisi suojella lajeja sukupuutolta Euroopassa. Pyreneiden vuoristossa elänyt espanjalainen vuohilaji (Capra pyrenaica pyrenaica) kuoli sukupuuttoon 6. tammikuuta 2000. Vuohen elinaluetta oli jo ehditty ehdottaa Natura-alueeksi, mutta vuohea se ei ehtinyt auttaa.
Vuosisadan vaihteessa vuohia eli vielä noin sata Espanjan puoleisilla Pyreneiden vuorilla. Alueelle perustettiin Ordesa y Monten kansallispuisto vuonna 1917. 1930-luvulle tultaessa vuohien määrä oli laskenut 20-30:een. Senkään jälkeen vuohen suojelupyrkimykset eivät riittäneet pelastamaan sitä. Viimeiseksi yritettiin EU:n LIFE-rahaston tuella 1993, mutta liian myöhään.
Vuohen häviämisen syyt eivät ole vielä täysin selvillä, mutta viranomaisten piittaamattomuus on ilmiselvästi yksi syy. Viranomaiset eivät pystyneet estämään salametsästystä. Metsästyksestä kiisteltiin rajan molemmin puolin sekä Espanjassa että Ranskassa. Sisäsiittoisuus alkoi vaivata vuohikantaa kun tiedemiehet ja viranomaiset vielä kiistelivät siitä, miten kantaa pitäisi suojella.
Vuohen surullisesta tarinasta kannattaa ottaa opiksi. Lajien ei pidä antaa vain kadota vaan niille on laadittava hoitosuunnitelmia ja ryhdyttävä toimenpiteisiin suunnitelmien toteuttamiseksi. Näitä toimenpiteitä edellyttää jo EU:n luontodirektiivi ja Natura-verkoston luominen ja ylläpito.
Lajikato Euroopassa
Lajit, jotka aikoinaan olivat runsaita Euroopassa, uhkaavat kuolla sukupuuttoon tehomaatalouden, metsätalouden, kalastuksen, matkailun, kaupungistumisen ja liikenneväylien rakentamisen takia. Sukupuuttoon kuoleviin lajeihin kuuluu:
* 64 endeemistä kasvilajia on kuollut sukupuuttoon (8 lajia 80-luvulla ja 9 lajia 90-luvulla)
* 38 % Euroopan lintulajeista on uhanalaisia
* 45 % Euroopan perhosista on uhanalaisia
WWF on tehnyt kymmenen uhanalaisen eurooppalaisen lajin tilanteesta englanninkieliset faktasivut (espanjanilves, ruskea karhu, munkkihylje, kirjohylje, karettikilpikonna, vuollejokisimpukka, lohi, punakeltaverkko-perhonen, tikankontti ja ruisrääkkä.
Tilaukset sirpa.pellinen@wwf.fi