Eurooppalaiset ekonomistit ja WWF vaativat EU:n päästökauppajärjestelmän tehostamista
Viisikymmentäkahdeksan johtavaa eurooppalaista ekonomistia on allekirjoittanut WWF:n lausunnon, jossa todetaan päästökaupan olevan tarkoituksenmukainen ohjauskeino ilmastonmuutoksen torjumiseksi ja hiilidioksidipäästöjen leikkaamiseksi. Ekonomistit kehottavat kuitenkin tehostamaan EU:n päästökauppajärjestelmää, jotta sillä voidaan todella leikata ilmastonmuutosta kiihdyttäviä hiilidioksidipäästöjä. WWF:n ja ekonomistien vetoomus luovutettiin EU:n ympäristökomissaari Stavros Dimasille tänään. Suomesta vetoomuksen allekirjoitti viisi ekonomistia.
EU:n päästökauppajärjestelmä (ETS) on Euroopan ilmastopolitiikan kulmakivi ja maailman ensimmäinen kansainvälinen hiilidioksidipäästökauppajärjestelmä. WWF:n mukaan se tarjoaa energiantuottajille ja teollisuudelle eniten joustavia tapoja leikata hiilidioksidipäästöjä kustannustehokkaalla tavalla. Se myös kannustaa yrityksiä investoimaan parempaan teknologiaan. Päästökauppa voi olla kuitenkin tehokas keino hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi vain, jos päästöoikeuksien hinta on riittävän korkea. Tämä tapahtuu ainoastaan asettamalla hiilidioksidipäästökatto merkittävästi nykyistä matalammalle tasolle.
Alkuvuodesta julkaistujen tietojen mukaan useat EU-maat jakoivat liikaa päästöoikeuksia järjestelmän ensimmäisellä kaudella 2005-2007, mikä johti hintojen romahdukseen. Koko järjestelmä onkin uhattuna, jos toiselle kaudelle 2008-2012 hiilidioksidipäästöoikeuksia jaetaan ylen määrin ja lisäksi annetaan laajat oikeudet ostaa päästövähennyksiä kolmansista maista. WWF:n mukaan esimerkiksi Saksan, Puolan, Ranskan ja Kreikan heikot kansalliset jakosuunnitelmat on hylättävä.
Vastaanottaessaan WWF:n vetoomuksen EU:n ympäristökomissaari Stavros Dimas sanoi: “EU:n päästökauppajärjestelmä on tärkeä ohjauskeino Kioton sopimuksen velvoitteiden saavuttamiseksi ja taistelussa ilmastonmuutosta vastaan vuoden 2012 jälkeen. Se myös ohjaa kasvavia kansainvälisiä hiilimarkkinoita. On pettymys, että kansallisten jakosuunnitelmien päästökatot ylittävät suurimmassa osassa vuonna 2005 todennettujen päästöjen tason. Takaan, että komissiolle jätetyt jakosuunnitelmat arvioidaan tiukasti ja reilusti. Pyrimme tekemään päätöksiä ensimmäisten suunnitelmien osalta jo lähiviikkojen aikana.”
“Vahvempi päästökauppajärjestelmä on olennainen, jotta voimme EU:ssa vaikuttaa siihen, että maapallon keskilämpötila ei nouse yli kahden asteen vaarallisen rajan esiteolliseen aikaan verrattuna”, sanoi tohtori Stephan Singer, WWF:n Euroopan ilmasto- ja energiaohjelman johtaja. ”Valitettavasti vain harvat EU-maat osoittavat halua sitoutua päästöjen vähentämiseen, vaan ehdottavat teollisuuslaitostensa päästöille erittäin löyhiä rajoituksia. On erittäin tärkeää, ettei huonoja kansallisia jakosuunnitelmia hyväksytä, jotta EU pysyy edelleen ilmastonmuutoksen taistelussa mukana korkealla profiililla.”
Suomesta vetoomuksen allekirjoittivat emeritusprofessori Pentti Malaska ja professori Tomi Kallio Turun kauppakorkeakoulusta, professori Markku Wilenius Turun kauppakorkeakoulun Tulevaisuuden tutkimuskeskuksesta sekä professori Matti Liski ja dosentti Minna Halme Helsingin kauppakorkeakoulusta.
Professori Matti Liski toteaa: ”Päästökauppa on oikein toteutettuna paras keino vähentää päästöjä, koska se ohjaa nykyisten ja tulevien tuotantomuotojen valintaa ylivertaisesti ja on hallinnollisesti yksinkertainen. Uskon, että EU:n päästökauppajärjestelmä on keino saavuttaa kunnianhimoiset päästövähennykset taloudellisesti hyväksyttävällä tavalla.”
Ekonomistien allekirjoittama WWF:n lausunto sekä allekirjoittaneiden nimet löytyvät WWF:n verkkosivuilta.
Taustatietoja toimittajille:
- Kolme WWF:n lausunnon allekirjoittajaa, professori Michael Grubb Cambridgen yliopistosta, professori Christian de Perthuis Paris Dauphinen yliopistosta ja tohtori Ottmar Edenhofer Postdamin ilmastonmuutoksen tutkimusinstituutista luovuttivat WWF:n vetoomuksen tänään EU:n ympäristökomissaari Stavros Dimasille.
- Ensimmäisessä vaiheessa EU:n päästökauppajärjestelmä kattaa suurten teollisuuslaitosten ja tiettyjen energialaitosten hiilidioksidipäästöt. Siihen kuuluvat polttoaineteholtaan yli 20 MW:n energiantuotantolaitokset, öljynjalostamot, koksaamot, rauta- ja terästehtaat, sementtitehtaat sekä paperi- ja kartonkitehtaat. Se kattaa noin 11 400 energiantuotantolaitosta ja energiaintensiivistä teollisuuslaitosta, jotka yhdessä vastaavat lähes puolesta EU:n hiilidioksidipäästöistä. Suomessa päästökauppa koskee noin 550 energiantuotanto- ja teollisuuslaitosta.
- EU:n päästökauppajärjestelmän ensimmäisenä kautena 2005-2007 teollisuuslaitoksille myönnettiin enemmän päästöoikeuksia kuin ne tarvitsivat. Todelliset päästöt vuonna 2005 olivat useita miljoonia tonneja alle myönnettyjen oikeuksien, mikä vähentää päästökauppajärjestelmän uskottavuutta ja vaikuttavuutta.
- EU:n komissio käsittelee parhaillaan EU-maiden ehdotuksia kansallisiksi jakosuunnitelmiksi päästökaupan toiselle sopimuskaudelle 2008-2012. Ensimmäisiä päätöksiä odotetaan lähiaikoina.
- Kioton sopimuksen mukaan EU on sitoutunut 8 prosentin hiilidioksidipäästöjen vähennystavoitteeseen. Maille, jotka eivät saavuta omia tavoitteitaan, langetetaan sakkoja.
Lisätietoja:
Projektipäällikkö Karoliina Auvinen, WWF Suomi, 050 330 5418 (myös soittopyynnöt prof. Matti Liskille);
Lisätiedot kansainvälisestä vetoomuksesta ja sen luovutustilaisuudesta: viestintäpäällikkö Claudia Delpero, WWF European Policy Office, +32 2 7400925 tai +32 497 406381, cdelpero(at)wwfepo.org